Pöytäkirjojen yhteenvedot – Kangasniemi Epävirallinen palvelu · Manninen Software
← Kaikki yhteenvedot

Pöytäkirjan yhteenveto

Kunnanvaltuusto 9.12.2025

Kunnanvaltuusto - Kokous 9.12.2025 Pöytäkirja

Kunnanvaltuusto on kunnan ylin päättäjä. Se valitaan kuntavaaleissa ja päättää muun muassa kunnan talousarviosta, veroprosentista, kaavoista ja tärkeimmistä linjauksista.

Tekoälyn tuottama yhteenveto. Tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä pöytäkirjasta. Yksityishenkilöiden nimiä ja kiinteistötunnuksia ei mainita yhteenvedossa, mutta ne löytyvät alkuperäisestä pöytäkirjasta.

Yhteenveto tehty 26.9.2026 (Claude Opus 5.5)

TÄRKEIMMÄT ASIAT

  • Valtuusto hyväksyi kunnan ensi vuoden budjetin ja suunnitelman vuosille 2027-2028. Vuoden 2026 budjetti on noin 220 900 euroa alijäämäinen, koska palkat ja muut kulut kasvavat.
  • Valtuusto hyväksyi kunnalle uuden strategian vuosille 2026-2029. Sen nimi on "Turvallista arkea, hyvää elämää ja toimeentuloa kestävässä maaseutukunnassa", ja se ohjaa kunnan toimintaa ja rahankäyttöä.
  • Rakennuslupa-asiat siirtyvät vuoden 2026 alusta Pieksämäen kaupungin johtamalle Keski-Savon yhteiselle rakennusvalvonnalle. Siksi kunnan oma rakennuslupajaosto lakkautetaan ja kunnan hallinnon säännöt päivitettiin.
  • Kunnan henkilöstön työterveyspalvelut tuottaa jatkossa Mehiläinen Oy. Uusi sopimus alkaa 1.4.2026.
  • Kunnan vesi- ja jätevesimaksuista tulee tänä vuonna vähemmän rahaa kuin arvioitiin. Syynä on, että vettä myydään selvästi aiempaa vähemmän, vaikka hintaa nostettiin vuoden alussa.
  • Valtuustolle esiteltiin kunnan kaavoitussuunnitelmat vuodelle 2026, ja niihin kuuluu edelleen Huuhtimäen tuulivoimahankkeen kaava. Kaksi valtuutettua jätti Huuhtimäkeen liittyviä aloitteita, joista yksi esittää kaavan valmistelun keskeyttämistä.

PYKÄLÄT

Talousarvio 2026 ja taloussuunnitelma 2027-2028 (§ 67)

Valtuusto hyväksyi vuoden 2026 talousarvion eli budjetin sekä taloussuunnitelman vuosille 2027-2028. Laki velvoittaa valtuuston hyväksymään budjetin vuoden loppuun mennessä. Päätöksen valmisteli kunnanhallitus, joka valtuutti viranhaltijat tekemään budjettikirjaan tarvittaessa teknisiä korjauksia.

Budjetti on 220 865 euroa alijäämäinen eli kulut ovat tuloja suuremmat. Syynä ovat yleinen hintojen nousu ja palkkakulujen kasvu. Henkilöstökulut kasvavat 3 prosenttia, ja palkkoihin menee 7 794 000 euroa.

Kuluja lisäävät myös lain vaatimat varhaiskasvatuksen ja oppivelvollisuuden laajennukset. Budjettiin on varattu työllisyyspalveluihin ja työttömyysturvan kunnan osuuteen yhteensä 1 128 000 euroa.

Verotuloja arvioidaan kertyvän 13 452 000 euroa, mikä on 4 prosenttia enemmän kuin tänä vuonna. Valtionosuuksia eli valtiolta tulevaa rahaa arvioidaan saatavan 2 376 000 euroa, mikä on 1 prosentin vähemmän kuin tänä vuonna. Valtionosuutta pienentää vuosina 2026 ja 2027 määräaikainen leikkaus, joka liittyy kuntien tehtävien vähentämiseen.

Toimintakate on miinuksella 14 643 000 euroa, mikä on 5 prosenttia heikompi kuin tämän vuoden budjetissa. Vuosikatteeksi arvioidaan 1 277 000 euroa. Poistojen ja Kiinteistö Oy Kunnantalon osakkeiden 200 000 euron alaskirjauksen jälkeen tulos jää alijäämäiseksi.

Kunta investoi vuonna 2026 nettona 2 932 000 euroa. Lainaa arvioidaan olevan vuoden lopussa 8 028 000 euroa, eli lainamäärä kasvaa 1 417 000 euroa.

Budjetissa näkyvät kaksi rakennemuutosta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kiinteistöt siirretään yhtiöön, ja rakennusvalvonta siirtyy Pieksämäen hallinnoiman Keski-Savon seudullisen rakennusvalvonnan alaisuuteen. Toiminnan tavoitteet pohjautuvat vielä vuoden 2022 strategiaan, koska uusi strategia oli valmistelussa.

Määrärahamuutokset vuoden 2025 talousarvioon (§ 68)

Valtuusto hyväksyi muutokset tämän vuoden budjettiin. Laki vaatii noudattamaan budjettia, joten ennakoidut poikkeamat on tuotava valtuustolle vuoden aikana.

Vesilaitoksen vesi- ja jätevesimaksuista kertyy 80 000 euroa arvioitua vähemmän. Budjetti tehtiin vuoden 2023 vesimäärien pohjalta, mutta myydyn veden ja vastaanotetun jäteveden määrä on vähentynyt selvästi. Hinnankorotus 1.1.2025 alkaen ei riittänyt paikkaamaan eroa.

Lisäksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tiloista saatavat vuokrat jäävät 54 000 euroa arvioitua pienemmiksi. Vähennys koskee paloasemaa, hyvinvointikeskusta, kunnantaloa ja ryhmäkoti Männikköä. Teknisen toimialan tulot heikkenevät yhteensä 134 000 euroa.

Verotuloja arvioidaan kertyvän 101 000 euroa enemmän ja valtionosuuksia 14 000 euroa vähemmän. Arviot perustuvat Kuntaliiton uusimpiin ennusteisiin. Muutokset parantavat tulosta 87 000 euroa.

Kaikkiaan muutokset heikentävät tämän vuoden tulosta 47 000 euroa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kiinteistöjen yhtiöittämisestä johtuvat alaskirjaukset tuodaan päätettäviksi myöhemmin, kun tarvittavat linjaukset ja sopimukset on tehty.

Kangasniemen kuntastrategia vuosille 2026-2029 (§ 69)

Valtuusto hyväksyi kunnan uuden strategian vuosille 2026-2029. Laki velvoittaa kunnan tekemään strategian, jossa valtuusto päättää pitkän aikavälin tavoitteista. Nykyinen strategia on voimassa vuoden 2025 loppuun.

Strategian nimi on "Turvallista arkea, hyvää elämää ja toimeentuloa kestävässä maaseutukunnassa". Siinä on kolme tavoitekorttia. Niiden teemoja ovat hyvinvointi ja yhteisöllisyys, lähipalvelujen turvaaminen, elinkeinoelämän kehittäminen sekä vetovoimainen luonto- ja asuinympäristö.

Strategiassa on myös osa seudullisesta yhteistyöstä. Se nojaa Mikkelin seudun tulevaisuusohjelmaan, joka ohjaa seudun yhteisten hankerahojen käyttöä.

Kunnanhallitus muutti strategian visiota ennen kuin se tuli valtuustoon. Visioon lisättiin maininta vireistä kylistä, ja siitä poistettiin maininta maakuntajärvi Puulasta.

Strategiaa valmisteltiin keväästä 2025 alkaen yhdessä konsulttiyhtiö FCG:n kanssa osana valtakunnallista kuntaverkostoa. Asukkaille ja muille tahoille tehtiin kysely kesällä 2025, ja työpajoja pidettiin yrityksille, kunnan henkilöstölle sekä kuntalaisille, järjestöille ja vapaa-ajan asukkaille. Myös lasten ja nuorten näkemyksiä kerättiin.

Hallintosääntö päivitys 1.1.2026 (§ 70)

Valtuusto hyväksyi päivitetyn hallintosäännön, joka tulee voimaan 1.1.2026. Hallintosääntö määrää, kuka kunnassa päättää mistäkin asiasta.

Valtuusto lakkautti kunnan rakennuslupajaoston 1.1.2026 alkaen. Syy on, että rakennusvalvonta siirtyy Pieksämäen kaupungin alaisuuteen. Samalla säännöstä poistettiin rakennustarkastajan tehtävät ja lisättiin Keski-Savon rakennusvalvonnan yhteinen toimielin.

Muita muutoksia ovat muun muassa seuraavat:

  • Vanhus- ja vammaisneuvostoon voidaan nimetä jäseniä kesken toimikauden.
  • Kunnanhallitus voi asettaa jaostoja, toimikuntia ja työryhmiä sekä päättää asiointipisteen aukioloajoista.
  • Hallintojohtaja päättää puukaupoista, joiden arvo on alle 10 000 euroa.
  • Työllisyyskoordinaattorin tehtäviä koskeva pykälä poistettiin.
  • Alle kolmen kuukauden sijaisuuteen ei tarvita erillistä hallinnollista päätöstä.
  • Sääntöön lisättiin kunnan hankintavaltuudet hankintaohjeen mukaisesti.
  • Kunnanjohtaja nimeää kunnan edustajat niiden yhteisöjen kokouksiin, joissa kunnalla on puhevalta.

Koulujen oppilaiden tukeen liittyviä päätösvaltoja muutettiin. Sivistys- ja hyvinvointijohtajalta poistettiin muun muassa päätökset erityisestä tuesta ja pidennetystä oppivelvollisuudesta sekä henkilökohtaisen koulunkäynninohjaajan myöntämisestä. Rehtorin tehtäviin tarkennettiin päätökset ryhmäkohtaisesta tuesta ja oppilaskohtaisista tukitoimista.

Kaavoituskatsaus 2025-2026 ja kaavoitusohjelma 2026 (§ 71)

Valtuustolle esiteltiin kaavoituskatsaus vuosille 2025-2026 ja kaavoitusohjelma vuodelle 2026. Laki velvoittaa kuntaa kertomaan vähintään kerran vuodessa, mitä kaavoja on vireillä ja tulossa. Kunnanhallitus oli jo hyväksynyt ohjelman 24.11.2025.

Katsaus on yleisesti nähtävillä kunnan teknisessä toimistossa ja kunnan internetsivuilla. Siitä kerrotaan myös Etelä-Savon ELY-keskukselle ja Etelä-Savon maakuntaliitolle.

Kunnanhallituksen kokouksessa Milja Halttunen esitti, että Huuhtimäen tuulivoimahankkeen osayleiskaava poistetaan vuoden 2026 ohjelmasta ja sen valmistelu keskeytetään.

Hän perusteli esitystä sillä, että hankkeen ympäristövaikutusten arviointia varten tehdyssä asukaskyselyssä yli 70 prosenttia vastaajista vastusti hanketta.

Hänen mukaansa hanke ei ole tarpeellinen Etelä-Savon energiantuotannolle, alue on pieni ja lähellä asutusta, ja hankkeen valmisteluun on jo kulunut paljon kunnan työaikaa ja rahaa.

Kukaan ei kannattanut esitystä, joten se raukesi. Halttunen jätti päätöksestä eriävän mielipiteen. Huuhtimäen kaava on siis mukana vuoden 2026 kaavoitusohjelmassa.

Työterveyshuollon hankintapäätös (§ 72)

Valtuusto valitsi kunnan henkilöstön työterveyspalvelujen tuottajaksi Mehiläinen Oy:n. Kunta kilpailutti palvelut avoimella menettelyllä, ja tarjouksen jättivät Mehiläinen Oy ja Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy.

Tarjoukset pisteytettiin hinnan ja laadun perusteella, enintään 100 pistettä. Mehiläinen sai 92,12 pistettä ja Pihlajalinna 90,39 pistettä. Tarjousten vertailuhinnat olivat Mehiläisellä 88 634,36 euroa ja Pihlajalinnalla 95 394,63 euroa.

Hankintaan kuuluvat lakisääteiset ja muut ennaltaehkäisevät työterveyspalvelut sekä sairaanhoito. Palvelua ostetaan tarpeen mukaan, eikä kunta sitoudu tiettyyn määrään.

Sopimus alkaa 1.4.2026 ja on voimassa toistaiseksi. Kunnan irtisanomisaika on kuusi kuukautta ja palveluntuottajan yhdeksän kuukautta. Sopimus syntyy vasta, kun se allekirjoitetaan.

Sidonnaisuusrekisteri (§ 73)

Tarkastuslautakunta toi valtuustolle ajantasaisen sidonnaisuusrekisterin. Laki velvoittaa luottamushenkilöt ja johtavat viranhaltijat ilmoittamaan esimerkiksi yritysten johtotehtävistä ja merkittävästä omaisuudesta. Hyväksytyt ilmoitukset julkaistaan kunnan internetsivuilla.

Tiedoksi saatettavat asiat (§ 74)

Kokouksessa jätettiin kolme valtuustoaloitetta. Samuli Arkko jätti aloitteen Harjulinjan selvittämisestä ja aloitteen Huuhtimäki-seminaarin järjestämisestä valtuutetuille.

Milja Halttunen jätti aloitteen, jossa esitetään Huuhtimäen osayleiskaavan poistamista vuoden 2026 kaavoitusohjelmasta ja Huuhtimäen tuulivoimahankkeen kaavan valmistelun keskeyttämistä.

OSALLISTUJAT

Läsnä:

  • Tommi Vehmala (puheenjohtaja)
  • Tuula Vornanen (1. varapuheenjohtaja)
  • Maisa Juntunen (2. varapuheenjohtaja)
  • Henna Albrecht
  • Samuli Arkko
  • Joona Forsgren
  • Milja Halttunen
  • Mikko Hokkanen
  • Jaana Häkkinen
  • Sulo Hämäläinen
  • Pasi Hänninen
  • Marko Illi
  • Tuomo Janhunen
  • Hanna Laitinen
  • Marja-Leena Laitinen
  • Petra Laitinen
  • Juha Liukkonen
  • Kari Luukkainen
  • Ismo Manninen
  • Tapani Nykänen
  • Kerttu Ossi
  • Susanna Pirttiaho
  • Roope Pylvänäinen
  • Juhani Raatikainen (varajäsen)
  • Jouni Saarenpää
  • Mikael Sippo (varajäsen)

Muut läsnäolijat:

  • Antti-Pekka Hokkanen (hallintojohtaja, sihteeri)
  • Kimmo Kainulainen (kunnanjohtaja)
  • Marja-Terttu Koivula (talous- ja hankepäällikkö)
  • Kalle Manninen (vt. tekninen johtaja)
  • Osmo Polas (sivistys- ja hyvinvointijohtaja)

Poissa:

  • Harri Aalto
  • Albert Janhonen
  • Kaija Koskinen
  • Eetu Lahikainen
  • Tero Marttinen

Sanasto

talousarvio
Talousarvio on kunnan rahankäytön suunnitelma yhdeksi vuodeksi. Siinä päätetään, paljon rahaa eri toiminnot saavat käyttää (määrärahat) ja paljonko tuloja arvioidaan saatavan. Siinä kerrotaan myös, miten mahdollinen rahoitusvaje katetaan, esimerkiksi lainalla. Talousarvion hyväksyy valtuusto, ja siihen kirjataan myös tavoitteet kunnan toiminnalle ja taloudelle. Kunnan on noudatettava talousarviota, joten rahaa ei voi käyttää vapaasti sen ulkopuolella.
taloussuunnitelma
Taloussuunnitelma on kunnan talouden suunnitelma useammalle vuodelle, vähintään kolmelle. Sen ensimmäinen vuosi on sama kuin talousarviovuosi. Suunnitelman tavoitteet perustuvat kunnan strategiaan. Kunnan talouden on pääsääntöisesti oltava suunnitelmakaudella tasapainossa. Jos kunnan taseeseen on kertynyt alijäämää eikä sitä saada katettua suunnitelmakauden aikana, kunnan on päätettävä konkreettisista toimista, joilla alijäämä katetaan valtuuston päättämässä ajassa.
alijäämä
Alijäämä syntyy, kun kunnan vuoden tuotot eivät riitä kattamaan kuluja ja poistoja. Vuoden tulos näkyy tilinpäätöksen tuloslaskelman viimeisellä rivillä. Vuosien yli- ja alijäämät kertyvät kunnan taseeseen. Kuntalain mukaan taseeseen kertynyt alijäämä on katettava määräajassa. Keinoista päätetään kunnan taloussuunnitelmassa. Jos alijäämää ei saada katettua ajoissa, kunnassa voidaan aloittaa erityinen arviointimenettely, jota kutsutaan kriisikuntamenettelyksi. Päinvastainen tilanne on ylijäämä.
valtionosuus
Valtionosuus on rahaa, jota valtio maksaa kunnille lain perusteella peruspalvelujen järjestämiseen. Näitä palveluja ovat esimerkiksi opetus, kirjastot, liikunta- ja nuorisotoimi sekä kulttuuripalvelut. Tarkoitus on, että kunnat pystyvät tarjoamaan palvelut kaikkialla maassa. Summa lasketaan kaavalla, joka perustuu esimerkiksi asukasmäärään, ikärakenteeseen ja olosuhteisiin, kuten harvaan asutukseen. Summa ei riipu siitä, miten kunta palvelunsa järjestää. Valtionosuuksia ei ole sidottu tiettyyn käyttöön, vaan kunta päättää itse, mihin rahan käyttää.
toimintakate
Luku, joka saadaan, kun kunnan toiminnan tuotoista, kuten asiakasmaksuista ja myyntituloista, vähennetään toiminnan kulut, kuten palkat ja palvelujen ostot. Verotulot ja valtionosuudet eivät sisälly toimintakatteeseen. Siksi kuntien toimintakate on yleensä miinuksella: suurin osa palveluista maksetaan verotuloilla ja valtionosuuksilla, jotka lisätään laskelmassa vasta toimintakatteen jälkeen.
vuosikate
Kertoo, paljonko kunnan tuloista jää jäljelle, kun juoksevat menot on maksettu. Tämä raha voidaan käyttää investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhentämiseen. Vuosikate lasketaan lisäämällä toimintakatteeseen verotulot ja valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja vähentämällä rahoituskulut. Jos vuosikate on vähintään poistojen suuruinen, kunnan tulojen katsotaan riittävän. Silloin kunnan ei tarvitse ottaa velkaa pitääkseen rakennuksensa ja laitteensa kunnossa. Jos vuosikate on miinuksella, tulot eivät riitä edes juokseviin menoihin.
alaskirjaus
Alaskirjaus tarkoittaa, että omaisuuden, esimerkiksi osakkeiden tai rakennuksen, arvoa pienennetään kirjanpidossa. Näin tehdään, kun omaisuuden arvo on laskenut pysyvästi pienemmäksi kuin kirjanpitoon merkitty arvo. Arvon alennus kirjataan kuluksi sen vuoden tulokseen, jolloin se tehdään. Kyse on kirjanpitomerkinnästä eikä rahaa makseta kenellekään. Siksi alaskirjaus voi heikentää tulosta tai tehdä siitä alijäämäisen, vaikka rahaa ei käytetä.
kuntastrategia
Kuntastrategia on valtuuston hyväksymä suunnitelma, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Jokaisella kunnalla pitää olla strategia. Se tarkistetaan vähintään kerran valtuuston toimikauden aikana. Strategia ohjaa kunnan muuta suunnittelua ja päätöksentekoa. Esimerkiksi talousarvio ja muut ohjelmat laaditaan niin, että ne toteuttavat strategian tavoitteita.
hallintosääntö
Hallintosääntö on kunnan omat säännöt siitä, miten kunnan hallinto ja päätöksenteko järjestetään. Siinä määrätään esimerkiksi, mitä toimielimiä kunnassa on, mitä asioita kukin niistä päättää ja mitä päätöksiä viranhaltijat saavat tehdä. Valtuusto hyväksyy hallintosäännön. Jokaisella kunnalla on oltava hallintosääntö, ja siihen voidaan koota kaikki kunnan toimielimiä koskevat määräykset.
YVA
YVA tarkoittaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Se tehdään isoista hankkeista, joilla voi olla merkittäviä haitallisia vaikutuksia ympäristöön, esimerkiksi kaivoksista tai voimaloista. Menettelyssä selvitetään, miten hanke vaikuttaa esimerkiksi ihmisten terveyteen ja elinoloihin, luontoon, vesiin ja maisemaan. Selvitykset tekee hankkeen toteuttaja. Menettelyssä on kaksi vaihetta. Ensin laaditaan arviointiohjelma, jossa kerrotaan, mitä vaikutuksia aiotaan selvittää ja miten. Sen jälkeen tehdään arviointiselostus, jossa kerrotaan selvitysten tulokset. Asukkaat ja muut voivat antaa kummastakin vaiheesta mielipiteensä. Valvova viranomainen antaa arviointiohjelmasta lausunnon ja lopuksi arviointiselostuksesta perustellun päätelmän. Tuloksia käytetään, kun hankkeesta suunnitellaan ja päätetään.
eriävä mielipide
Eriävä mielipide on kanta, jonka esimerkiksi lautakunnan tai valtuuston jäsen tai asian esittelijä voi merkityttää pöytäkirjaan, jos hän on eri mieltä tehdystä päätöksestä. Päätös pysyy voimassa, mutta pöytäkirjasta näkyy, kuka ei sitä kannattanut. Kun henkilö ilmoittaa eriävän mielipiteen, hän ei ole oikeudellisesti vastuussa päätöksestä.
avoin menettely
Avoin menettely on julkisen hankinnan tapa, jossa hankinnasta julkaistaan julkinen hankintailmoitus ja kaikki halukkaat yritykset voivat jättää tarjouksen. Tarjoajia ei rajata etukäteen, mutta tarjoajan on täytettävä tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset. Tarjoukset vertaillaan etukäteen ilmoitettujen perusteiden mukaan. Menettelyä käytetään usein, kun hankinta on selkeästi määriteltävissä ja halutaan mahdollisimman laaja kilpailu.

Lähteet

Tilaa yhteenvedot sähköpostiisi

Saat yhteenvedon sähköpostiisi aina, kun kunta julkaisee uuden pöytäkirjan valitsemistasi toimielimistä. Halutessasi saat myös esityslistan yhteenvedon jo ennen kokousta, kun kunta julkaisee esityslistan. Uudet pöytäkirjat ja esityslistat tarkistetaan tunnin välein kello 6–22.

Toimielimet
ToimielinPöytäkirjatEsityslistat
Kunnanvaltuusto
Kunnanhallitus
Tekninen lautakunta
Sivistys- ja hyvinvointilautakunta
Tarkastuslautakunta
Keskusvaalilautakunta
Kangasniemen vanhus- ja vammaisneuvosto
Kangasniemen nuorisovaltuusto
Yhteistyöryhmä

Esityslistan yhteenveto lähetetään kerran, kun kunta julkaisee esityslistan ennen kokousta. Siitä näet etukäteen, mitä kokouksessa on tarkoitus päättää. Jos esityslista julkaistaan vasta kokouspäivänä, yhteenveto lähetetään vain aamulla, koska iltapäivällä se ehtisi perille liian myöhään. Pöytäkirjan yhteenveto lähetetään, kun kunta julkaisee pöytäkirjan kokouksen jälkeen.

Lähetämme ensin vahvistuslinkin. Tilausta voi muuttaa tai sen voi perua jokaisen viestin lopussa olevista linkeistä. Tietosuoja