Pöytäkirjojen yhteenvedot – Kangasniemi Epävirallinen palvelu · Manninen Software
← Kaikki yhteenvedot

Pöytäkirjan yhteenveto

Kunnanvaltuusto 9.12.2024

Kunnanvaltuusto - Kokous 9.12.2024 Pöytäkirja

Kunnanvaltuusto on kunnan ylin päättäjä. Se valitaan kuntavaaleissa ja päättää muun muassa kunnan talousarviosta, veroprosentista, kaavoista ja tärkeimmistä linjauksista.

Tekoälyn tuottama yhteenveto. Tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä pöytäkirjasta. Yksityishenkilöiden nimiä ja kiinteistötunnuksia ei mainita yhteenvedossa, mutta ne löytyvät alkuperäisestä pöytäkirjasta.

Yhteenveto tehty 29.9.2026 (Claude Sonnet 5.5)

TÄRKEIMMÄT ASIAT

  • Kunnan ensi vuoden budjetti näyttää noin 195 000 euron tappiota. Valtuusto hyväksyi budjetin ja teki siihen kaksi muutosta.
  • Jäähallin remonttia varten varataan ensi vuodelle 70 000 euroa suunnitteluun. Vuoden 2026 suunnitelmaan varataan koko remonttiin 1 000 000 euroa.
  • Yksityisteiden avustukset nostetaan ensi vuonna 100 000 euroon.
  • Kunnalle tulee uusi rakennusjärjestys 1.1.2025. Se tehtiin, koska uusi rakentamislaki tulee voimaan samaan aikaan.
  • Kunnan hallintosääntö päivitettiin, ja uusi sääntö tulee voimaan 1.1.2025. Päivitys tehtiin muun muassa uusien lakimuutosten takia.
  • Tämän vuoden budjettiin tehtiin muutoksia. Koulujen ja päiväkotien henkilöstökuluihin tarvittiin noin 248 000 euroa enemmän, ja raha löytyi kunnan omista tuloista ja siirroista.
  • Kunnan kotoutumista kuvaava asiakirja hyväksyttiin. Sitä tarvitaan, jotta kunta saa valtiolta korvauksia 1.1.2025 alkaen.

PYKÄLÄT

Talouden osavuosikatsaus 1-9/24 (§ 51)

Valtuusto hyväksyi kunnan toiminnan ja talouden raportin ajalta 1.1.-30.9.2024. Osavuosikatsaus tarkoittaa raporttia, jossa kerrotaan, miten talous on toteutunut kesken vuoden.

Syyskuun loppuun mennessä budjetista oli käytetty laskennallisesti 75 prosenttia. Toimintakuluja oli 12 108 945 euroa, ja ne ylittivät tasaisen vauhdin pääosin palvelujen ostojen takia. Verotuloja oli kertynyt 9 427 388 euroa ja valtiolta tulevaa rahaa 1 223 840 euroa.

Tilikauden tulos oli syyskuun lopussa 541 716 euroa ylijäämäinen. Asia on päätetty.

Määrärahamuutokset vuoden 2024 talousarvioon (§ 52)

Valtuusto hyväksyi muutokset tämän vuoden budjettiin. Kunnanhallituksen alkuperäistä ehdotusta muutettiin kokouksessa kunnanjohtajan esityksestä. Muutettu ehdotus hyväksyttiin.

Tekniselle toimelle kertyy vesi- ja jätevesimaksuja 60 000 euroa vähemmän kuin budjetissa. Budjetti tehtiin vuoden 2022 lukujen mukaan. Myydyn veden ja vastaanotetun jäteveden määrä on vähentynyt selvästi, vaikka hintoja nostettiin 1.1.2024. Valtuusto hyväksyi tämän tulojen alituksen.

Sivistys- ja hyvinvointitoimen henkilöstökulut ylittyvät 248 000 euroa. Kunnanhallituksen valmistelussa ylitykset arvioitiin alakouluihin (yhteensä 275 000 euroa) ja yläkouluun (120 000 euroa). Osa rahasta siirretään varhaiskasvatuksen budjetista: siirron suuruus on 105 000 euroa. Määräraha tarkoittaa rahaa, joka on budjetissa varattu tiettyyn tarkoitukseen.

Kotouttamisesta saaduista tuloista siirretään 38 000 euroa hallinto- ja talouspalveluiden henkilöstökuluihin.

Kunta saa tänä vuonna rahoitusosaan 821 000 euroa enemmän tuloja kuin arvioitiin. Verotuloja tulee 598 000 euroa ja valtionosuuksia 124 000 euroa enemmän, ja arviot perustuvat Kuntaliiton ennusteisiin. Lisäksi tulee ylijäämäpalautusta 199 000 euroa. Lyhytaikaiset korkokulut kasvavat 100 000 euroa.

Koko kunnalle ei tarvita lisärahaa, koska muutokset tehdään vastuualueiden välisinä siirtoina. Muutokset vahvistavat kunnan tulosta 555 000 eurolla. Asia on lopullisesti päätetty.

Talousarvio 2025 (§ 53) ja investointiohjelma (§ 54)

Valtuusto käsitteli pykälät 53 ja 54 yhtenä asiana ja päätti sen yksimielisesti. Valtuusto hyväksyi ensi vuoden budjetin ja taloussuunnitelman vuosille 2026-2027 kunnanhallituksen esityksen mukaan. Poikkeuksena ovat yksityisteiden avustukset ja jäähallin remontti.

Kunnanhallituksen esityksessä kunnan tulos on 195 495 euroa alijäämäinen. Alijäämä tarkoittaa sitä, että menoja on enemmän kuin tuloja. Tulokseen vaikuttavat yleinen kustannusten nousu, palkkojen nousu sekä varhaiskasvatuksen ja oppivelvollisuuden laajentumisen kustannukset.

Toimintakatteeksi arvioidaan miinus 13 922 000 euroa. Toimintakate kertoo, paljonko palvelujen menoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtion rahalla. Verotuloja arvioidaan tulevan 12 944 000 euroa, mikä on 6 prosenttia enemmän kuin tämän vuoden ennuste.

Valtionosuuksia arvioidaan tulevan 2 409 000 euroa, eli 58 prosenttia enemmän kuin tänä vuonna. Nousu johtuu TE-25-uudistuksessa kunnalle siirtyvistä työllisyyspalveluista saatavasta korvauksesta.

Vuosikatteeksi tulee 1 401 000 euroa. Poistojen ja Ki Oy Kunnantalon osakkeiden alaskirjauksen (200 000 euroa) jälkeen tulos on alijäämäinen. Nettoinvestointeja on 1 898 000 euroa. Kunnan lainamääräksi arvioidaan vuoden 2025 lopussa 6 611 000 euroa.

Valtuusto muutti esitystä kahdessa kohdassa. Ensimmäisessä äänestyksessä Tuomo Janhusen esitys yksityisteiden avustusten nostamisesta 100 000 euroon voitti. Ääniä annettiin 27: 4 jaa kunnanhallituksen pohjaehdotukselle ja 23 ei.

Jäähallista tehtiin useita ehdotuksia. Mika Ollikainen esitti 150 000 euroa jäähallin IV-saneeraukseen eli ilmanvaihdon remonttiin. Tapani Nykänen esitti 70 000 euron suunnittelumäärärahaa vuodelle 2025 ja 1 000 000 euroa koko saneeraukseen vuoden 2026 suunnitelmaan.

Kari Luukkainen esitti 1 200 000 euroa remonttiin jo vuodelle 2025. Susanna Pirttiaho esitti 70 000 euron suunnittelurahaa, mutta esitystä ei kannatettu.

Kokous keskeytettiin välillä klo 18.46-19.15. Ehdotukset laitettiin äänestykseen vaiheittain. Nykäsen ja Luukkaisen esityksistä Nykäsen esitys voitti äänin 14-12 (1 tyhjä). Nykäsen ja Ollikaisen esityksistä Nykäsen esitys voitti äänin 22-4 (1 tyhjä). Lopuksi kunnanhallituksen pohjaesitys hävisi Nykäsen esitykselle äänin 0-26 (1 tyhjä).

Valtuusto päätti Nykäsen esityksen mukaisesti: vuodelle 2025 varataan jäähallin suunnitteluun 70 000 euroa, ja vuoden 2026 suunnitelmaan varataan saneeraukseen 1 000 000 euroa. Muilta osin kunnanhallituksen ehdotus hyväksyttiin. Viranhaltijat saavat tehdä budjettikirjaan tarvittavia teknisiä muutoksia. Asia on lopullisesti päätetty.

Investointiohjelma sisältää ensi vuodelle nettoinvestointeja 1 898 420 euroa. Investointi tarkoittaa isoa hankintaa tai rakennushanketta, kuten rakennuksen tai tien rakentamista.

Hallintosäännön päivitys 2024 (§ 55)

Valtuusto hyväksyi päivitetyn hallintosäännön, ja se tulee voimaan 1.1.2025. Hallintosääntö on kunnan tärkein ohjeistus siitä, kuka päättää mistäkin asiasta. Päätös tehtiin kunnanhallituksen esityksen mukaan ilman äänestystä.

Päivitys tehtiin, koska uusi maankäyttö- ja rakennuslaki astuu voimaan 1.1.2025. Rakennustarkastajalle lisättiin oma toimivaltaosio. Lisäksi asiakirjojen allekirjoittamista koskevaa pykälää tarkennettiin, ja kunnanhallitukselle lisättiin työllisyys- ja kotoutumislakien tehtävät niiltä osin, kuin niitä ei ole siirretty Mikkelin seudun työllisyysalueelle.

Sivistys- ja hyvinvointilautakunnan jäsenmäärään ei esitetty muutosta. Luottamushenkilöiden palkkioita koskeva osa liitetään sääntöön. Valtuusto oli hyväksynyt sen jo 11.11.2024: Maisa Juntusen esitys hylätä palkkiosäännön muutokset hävisi äänin 9-18.

Hallintosääntö oli aiemmin palautettu uudelleen valmisteluun 27.5.2024. Silloin Maisa Juntusen palautusesitys voitti äänin 14-13.

Kangasniemen kunnan rakennusjärjestyksen uudistaminen (§ 56)

Valtuusto hyväksyi uuden rakennusjärjestyksen, ja se astuu voimaan 1.1.2025. Rakennusjärjestys on kunnan omat rakentamista koskevat määräykset. Sen määräykset eivät saa olla ristiriidassa lain kanssa, ja uusi rakentamislaki tulee voimaan samaan aikaan. Vanha rakennusjärjestys on voimassa vuodesta 2018.

Ehdotus oli nähtävillä 7.10.-6.11.2024, ja siitä pyydettiin lausunnot muun muassa ELY-keskuksilta, pelastuslaitokselta, maakuntaliitolta ja naapurikunnilta. Rakennuslupajaosto lisäsi ehdotukseen pohjavesialuekartan. Rakennusjärjestysluonnosta täydennettiin saatujen lausuntojen perusteella. Päätös tehtiin kunnanhallituksen esityksen mukaan ilman äänestystä, ja asia on lopullisesti päätetty.

Kotoutumisohjelmaa kuvaavan asiakirjan hyväksyminen (§ 57)

Valtuusto hyväksyi asiakirjan, joka kuvaa kunnan kotoutumisen alkuvaiheen palvelut. Asiakirjassa kerrotaan palvelut, niiden vastuutahot ja yhteistyö muiden toimijoiden kanssa. Asiakirja täydentää kunnan kotoutumisohjelmaa vuosille 2023-2026.

Uuden lain mukaan kotoutumisohjelma ja tämä asiakirja ovat ehtona sille, että kunta saa valtiolta korvauksia 1.1.2025 alkaen. Lisäksi kunnalla on oltava voimassa oleva sopimus ELY-keskuksen kanssa. Kotouttamisen asioita koordinoi elinvoimakoordinaattori. Asia on lopullisesti päätetty.

OSALLISTUJAT

Läsnä:

  • Tommi Vehmala (puheenjohtaja)
  • Mikko Hokkanen (1. varapuheenjohtaja)
  • Eetu Lahikainen (2. varapuheenjohtaja)
  • Henna Albrecht
  • Milja Halttunen
  • Simo Hokkanen
  • Sulo Hämäläinen
  • Pasi Hänninen
  • Petri Ikonen (varajäsen)
  • Tuomo Janhunen
  • Maisa Juntunen
  • Markku Kuusjärvi
  • Tero Lahikainen
  • Marja-Leena Laitinen
  • Jaana Laukkarinen
  • Terttu-Liisa Lindholm
  • Kari Luukkainen
  • Tero Marttinen
  • Tapani Nykänen
  • Mika Ollikainen
  • Kerttu Ossi
  • Susanna Pirttiaho
  • Roope Pylvänäinen
  • Sirpa Sappinen
  • Ilkka Tanttu
  • Tuula Vornanen
  • Tiina Väisänen

Muut läsnäolijat:

  • Antti-Pekka Hokkanen (hallintojohtaja, sihteeri)
  • Kimmo Kainulainen (kunnanjohtaja)
  • Marja-Terttu Koivula (talous- ja hankepäällikkö)
  • Mikko Korhonen (tekninen johtaja)
  • Osmo Polas (sivistys- ja hyvinvointijohtaja)

Poissa:

  • Harri Aalto
  • Tapio Viljanen

Sanasto

talousarvio
Talousarvio on kunnan rahankäytön suunnitelma yhdeksi vuodeksi. Siinä päätetään, paljon rahaa eri toiminnot saavat käyttää (määrärahat) ja paljonko tuloja arvioidaan saatavan. Siinä kerrotaan myös, miten mahdollinen rahoitusvaje katetaan, esimerkiksi lainalla. Talousarvion hyväksyy valtuusto, ja siihen kirjataan myös tavoitteet kunnan toiminnalle ja taloudelle. Kunnan on noudatettava talousarviota, joten rahaa ei voi käyttää vapaasti sen ulkopuolella.
taloussuunnitelma
Taloussuunnitelma on kunnan talouden suunnitelma useammalle vuodelle, vähintään kolmelle. Sen ensimmäinen vuosi on sama kuin talousarviovuosi. Suunnitelman tavoitteet perustuvat kunnan strategiaan. Kunnan talouden on pääsääntöisesti oltava suunnitelmakaudella tasapainossa. Jos kunnan taseeseen on kertynyt alijäämää eikä sitä saada katettua suunnitelmakauden aikana, kunnan on päätettävä konkreettisista toimista, joilla alijäämä katetaan valtuuston päättämässä ajassa.
alijäämä
Alijäämä syntyy, kun kunnan vuoden tuotot eivät riitä kattamaan kuluja ja poistoja. Vuoden tulos näkyy tilinpäätöksen tuloslaskelman viimeisellä rivillä. Vuosien yli- ja alijäämät kertyvät kunnan taseeseen. Kuntalain mukaan taseeseen kertynyt alijäämä on katettava määräajassa. Keinoista päätetään kunnan taloussuunnitelmassa. Jos alijäämää ei saada katettua ajoissa, kunnassa voidaan aloittaa erityinen arviointimenettely, jota kutsutaan kriisikuntamenettelyksi. Päinvastainen tilanne on ylijäämä.
toimintakate
Luku, joka saadaan, kun kunnan toiminnan tuotoista, kuten asiakasmaksuista ja myyntituloista, vähennetään toiminnan kulut, kuten palkat ja palvelujen ostot. Verotulot ja valtionosuudet eivät sisälly toimintakatteeseen. Siksi kuntien toimintakate on yleensä miinuksella: suurin osa palveluista maksetaan verotuloilla ja valtionosuuksilla, jotka lisätään laskelmassa vasta toimintakatteen jälkeen.
vuosikate
Kertoo, paljonko kunnan tuloista jää jäljelle, kun juoksevat menot on maksettu. Tämä raha voidaan käyttää investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhentämiseen. Vuosikate lasketaan lisäämällä toimintakatteeseen verotulot ja valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja vähentämällä rahoituskulut. Jos vuosikate on vähintään poistojen suuruinen, kunnan tulojen katsotaan riittävän. Silloin kunnan ei tarvitse ottaa velkaa pitääkseen rakennuksensa ja laitteensa kunnossa. Jos vuosikate on miinuksella, tulot eivät riitä edes juokseviin menoihin.
valtionosuus
Valtionosuus on rahaa, jota valtio maksaa kunnille lain perusteella peruspalvelujen järjestämiseen. Näitä palveluja ovat esimerkiksi opetus, kirjastot, liikunta- ja nuorisotoimi sekä kulttuuripalvelut. Tarkoitus on, että kunnat pystyvät tarjoamaan palvelut kaikkialla maassa. Summa lasketaan kaavalla, joka perustuu esimerkiksi asukasmäärään, ikärakenteeseen ja olosuhteisiin, kuten harvaan asutukseen. Summa ei riipu siitä, miten kunta palvelunsa järjestää. Valtionosuuksia ei ole sidottu tiettyyn käyttöön, vaan kunta päättää itse, mihin rahan käyttää.
alaskirjaus
Alaskirjaus tarkoittaa, että omaisuuden, esimerkiksi osakkeiden tai rakennuksen, arvoa pienennetään kirjanpidossa. Näin tehdään, kun omaisuuden arvo on laskenut pysyvästi pienemmäksi kuin kirjanpitoon merkitty arvo. Arvon alennus kirjataan kuluksi sen vuoden tulokseen, jolloin se tehdään. Kyse on kirjanpitomerkinnästä eikä rahaa makseta kenellekään. Siksi alaskirjaus voi heikentää tulosta tai tehdä siitä alijäämäisen, vaikka rahaa ei käytetä.
hallintosääntö
Hallintosääntö on kunnan omat säännöt siitä, miten kunnan hallinto ja päätöksenteko järjestetään. Siinä määrätään esimerkiksi, mitä toimielimiä kunnassa on, mitä asioita kukin niistä päättää ja mitä päätöksiä viranhaltijat saavat tehdä. Valtuusto hyväksyy hallintosäännön. Jokaisella kunnalla on oltava hallintosääntö, ja siihen voidaan koota kaikki kunnan toimielimiä koskevat määräykset.
ELY-keskus
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus oli valtion alueellinen viranomainen. Se hoiti muun muassa elinkeinojen tukemista, liikenneasioita, joukkoliikennettä ja ympäristöasioita. ELY-keskukset lakkautettiin valtion aluehallinnon uudistuksessa vuoden 2025 lopussa. Vuoden 2026 alusta niiden tehtäviä hoitavat pääosin uudet elinvoimakeskukset. Ympäristöasioiden lupia ja valvontaa hoitaa Lupa- ja valvontavirasto, ja joukkoliikenteen tehtävät siirtyivät Traficomille.

Lähteet

Tilaa yhteenvedot sähköpostiisi

Saat yhteenvedon sähköpostiisi aina, kun kunta julkaisee uuden pöytäkirjan valitsemistasi toimielimistä. Halutessasi saat myös esityslistan yhteenvedon jo ennen kokousta, kun kunta julkaisee esityslistan. Uudet pöytäkirjat ja esityslistat tarkistetaan tunnin välein kello 6–22.

Toimielimet
ToimielinPöytäkirjatEsityslistat
Kunnanvaltuusto
Kunnanhallitus
Tekninen lautakunta
Sivistys- ja hyvinvointilautakunta
Tarkastuslautakunta
Keskusvaalilautakunta
Kangasniemen vanhus- ja vammaisneuvosto
Kangasniemen nuorisovaltuusto
Yhteistyöryhmä

Esityslistan yhteenveto lähetetään kerran, kun kunta julkaisee esityslistan ennen kokousta. Siitä näet etukäteen, mitä kokouksessa on tarkoitus päättää. Jos esityslista julkaistaan vasta kokouspäivänä, yhteenveto lähetetään vain aamulla, koska iltapäivällä se ehtisi perille liian myöhään. Pöytäkirjan yhteenveto lähetetään, kun kunta julkaisee pöytäkirjan kokouksen jälkeen.

Lähetämme ensin vahvistuslinkin. Tilausta voi muuttaa tai sen voi perua jokaisen viestin lopussa olevista linkeistä. Tietosuoja