Pöytäkirjojen yhteenvedot – Kangasniemi Epävirallinen palvelu · Manninen Software
← Kaikki yhteenvedot

Pöytäkirjan yhteenveto

Kunnanvaltuusto 9.11.2026

Kunnanvaltuusto - Kokous 9.11.2026 Pöytäkirja

Kunnanvaltuusto on kunnan ylin päättäjä. Se valitaan kuntavaaleissa ja päättää muun muassa kunnan talousarviosta, veroprosentista, kaavoista ja tärkeimmistä linjauksista.

Tekoälyn tuottama yhteenveto. Tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä pöytäkirjasta. Yksityishenkilöiden nimiä ja kiinteistötunnuksia ei mainita yhteenvedossa, mutta ne löytyvät alkuperäisestä pöytäkirjasta.

Yhteenveto tehty 11.11.2026 (Claude Sonnet 5.5)

TÄRKEIMMÄT ASIAT

  • Kunnan kiinteistövero nousee vakituisilla asuinrakennuksilla vuonna 2027 prosentista 0,50 prosenttiin 0,55. Kunta arvioi saavansa tästä noin 68 000 euroa lisää verotuloja. Tuloveroprosentti pysyy ennallaan 9,4 prosentissa.
  • Valtuusto hyväksyi kunnan kiinteistöstrategian vuosille 2026-2036. Se ohjaa sitä, miten kunta hoitaa ja kehittää rakennuksiaan. Koulurakennuksia koskevat yksittäiset vaihtoehdot poistettiin strategiasta.
  • Valtuusto hyväksyi uudet maksuperusteet teknisen toimen maksuille. Aiemmin kunta ei periä maksua esimerkiksi siitä, että jokin sijoitetaan kunnan omalle alueelle. Lupien käsittelykulut ovat jääneet kokonaan kunnan maksettaviksi.
  • Kunnan vuokrataloyhtiö saa vapaan vuoden 2026 lainanlyhennyksistä. Näin yhtiön raha riittää paremmin.
  • Kunnan talous on vuoden alkupuoliskolla miinuksella. Vuoden 2026 kesäkuun loppuun mennessä tulos oli noin 999 000 euroa alle nollan, koska esimerkiksi puun myyntitulot ja toimintatuotot ovat pienentyneet.
  • Valtuusto hyväksyi kunnan elinkeinojen kasvu- ja kehitysohjelman vuosille 2026-2029. Ohjelman toimet otetaan huomioon kunnan budjetin valmistelussa.
  • Sivistys- ja hyvinvointilautakunnalle valittiin uusi jäsen ja uusi puheenjohtaja, kun edellinen puheenjohtaja erosi kaikista luottamustehtävistään.

PYKÄLÄT

Kangasniemen kiinteistöstrategia 2026-2036 (§ 27)

Valtuusto hyväksyi kunnan kiinteistöstrategian vuosille 2026-2036 liitteineen. Kunnanhallitus esitti hyväksymistä, ja tekninen lautakunta oli valmistellut asian.

Strategia antaa kokonaiskuvan kunnan kiinteistöistä ja niiden kunnosta. Sen tarkoitus on tukea päätöksentekoa, lisätä avoimuutta ja varmistaa, että rakennukset tukevat kunnan palveluja. Strategia on tehty vuosina 2025-2026 yhdessä kunnan eri toimialojen ja FinProma Oy:n kanssa. Työssä kerättiin tietoa, tehtiin käyttäjäkyselyjä ja työpajoja ja arvioitiin eri vaihtoehtoja.

Strategia ei sisällä sitovia investointipäätöksiä. Se on asiakirja, jota lautakunnat, kunnanhallitus ja valtuusto käyttävät apuna päätöksissään. Kiinteistöt on jaettu ryhmiin A-D. Strategian toteutumista seurataan vuosittain mittareilla. Liitteenä oleva kiinteistökohtainen toimenpideohjelma eli rakennuskohtainen lista toimista ja aikatauluista tarkennetaan joka vuosi.

Asia oli valtuustossa aiemmin 1.6.2026. Silloin valtuusto palautti sen yksimielisesti valmisteluun. Uudessa versiossa yksittäisiä koulukiinteistöjä koskevat vaihtoehdot on poistettu. Koulukiinteistöjen merkitys kunnan palveluverkolle ja kiinteistöille kuvataan strategian luvussa 5. Tämän kokouksen päätös oli sama kuin kunnanhallituksen esitys.

Kunnan elinkeinojen kasvu- ja kehitysohjelma 2026-2029 (§ 28)

Valtuusto hyväksyi Kangasniemen elinkeinojen kasvu- ja kehitysohjelman vuosille 2026-2029. Ohjelman on laatinut elinvoimaryhmä, jonka kunnanhallitus perusti 1.9.2025. Ohjelma perustuu kuntastrategiaan, jonka valtuusto hyväksyi 9.12.2025.

Ohjelmalla viedään eteenpäin kunnan elinvoimatyötä ja elinkeinopolitiikkaa. Sen toimet otetaan huomioon joka vuosi kunnan talousarvion valmistelussa, osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksessä.

Kunnanhallitus lisäsi ohjelmaan maininnan siitä, millä periaatteilla kunta tukee elinkeinoelämää. Se lisäsi myös viittauksen tyhjillään olevien talojen markkinointiin. Valtuusto hyväksyi kunnanhallituksen esityksen sellaisenaan.

Eroanomus kaikista luottamustehtävistä (§ 29)

Valtuusto myönsi Hanna Laitiselle eron kaikista kunnan luottamustehtävistä. Hän oli toiminut sivistys- ja hyvinvointilautakunnan puheenjohtajana. Eron myöntää se toimielin, joka on valinnut luottamushenkilön. Päätös oli yksimielinen.

Valtuutetuksi hänen tilalleen tulee vaalituloksen mukaisessa järjestyksessä varavaltuutettu Mikael Sippo. Varavaltuutettu on henkilö, joka astuu valtuutetun tilalle, kun valtuutettu eroaa tai on estynyt.

Sivistys- ja hyvinvointilautakunnan uudeksi varsinaiseksi jäseneksi valittiin Enni Tulla. Hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen valittiin Marja-Leena Laitinen. Lautakunnan puheenjohtajaksi jäljellä olevalle toimikaudelle nimettiin Roope Pylvänäinen.

Pulan seutuopiston opistolautakunnan jäseneksi esitettiin Roope Pylvänäistä. Hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen Etelä-Savon maakuntaliiton maakuntavaltuustoon valittiin Marja-Leena Laitinen. Kunnanjohtaja oli tehnyt nämä lisäykset päätösehdotukseen kunnanhallituksessa.

Osavuosikatsaus 30.6.2026 (§ 30)

Valtuusto sai tiedoksi kunnan toiminnan ja talouden raportin ajalta 1.1.-30.6.2026. Raportissa oli myös konserniyhtiöiden raportit. Konserniyhtiöt ovat yhtiöitä, jotka kunta omistaa.

Kesäkuun lopussa laskennallinen käyttöaste oli 50 prosenttia. Toimintatuottoja oli kertynyt 1 483 692 euroa ja toimintakuluja 9 097 385 euroa. Toimintakate oli -7 613 693 euroa. Vuosikate oli -273 025 euroa ja tilikauden tulos -998 652 euroa.

Verotuloja oli kertynyt 6 182 235 euroa eli 46 prosenttia ennusteesta. Valtionosuuksia eli valtiolta kunnalle tulevaa rahaa oli kertynyt ennusteen mukaisesti 1 234 860 euroa eli 50 prosenttia.

Puun myyntituloja oli selvästi vähemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan. Henkilöstökulut, palvelut ja tavarahankinnat ylittivät tasaisen kulutuksen vertailuluvun. Syynä on osin se, että vuoden alussa maksettiin koko vuoden eriä, kuten järjestelmien lisenssejä ja vakuutuksia. Nämä tasoittuvat vuoden lopulle mennessä.

Lämmityksen energiakulut ovat ennustetta suuremmat. Koulukuljetukset ja korkokulut ylittävät myös hieman tasaisen ennusteen. Vuosikatteen ennuste ei toteutunut kuten oli arvioitu.

Veroprosentit vuodelle 2027 (§ 31)

Kunnanhallitus esitti, että vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti nousee 0,05 prosenttiyksikköä. Se nousee prosentista 0,50 prosenttiin 0,55. Muutos tuo arviolta noin 68 000 euroa lisää verotuloja. Muut veroprosentit esitettiin pidettäviksi ennallaan.

Valtuusto hyväksyi kunnanhallituksen esityksen. Vuoden 2027 veroprosentit ovat seuraavat:

  • Tuloveroprosentti 9,4 (ei muutosta)
  • Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,00 (ei muutosta)
  • Maapohja 1,37 (ei muutosta)
  • Vakituinen asuinrakennus 0,55 (korotus 0,05 prosenttiyksikköä)
  • Muut asuinrakennukset 1,10 (ei muutosta)
  • Voimalaitokset 3,1 (ei muutosta)
  • Yleishyödyllinen yhteisö 0,00 (ei muutosta)
  • Rakentamaton rakennuspaikka 2,00 (ei muutosta)

Joona Forsgren teki vastaehdotuksen. Hänen mukaansa vakituisten asuinrakennusten veroprosentti pidettäisiin ennallaan ja muiden asuinrakennusten veroprosenttia korotettaisiin 0,1 prosenttiyksikköä. Samuli Arkko, Petra Laitinen ja Maisa Juntunen kannattivat vastaehdotusta.

Asiasta äänestettiin sähköisesti. Annettiin 27 ääntä. Kunnanhallituksen esitystä kannatti 19 ja Forsgrenin vastaehdotusta 8. Maisa Juntunen, Petra Laitinen ja Joona Forsgren jättivät asiasta eriävän mielipiteen. Eriävä mielipide tarkoittaa, että päätökseen tyytymätön kirjaa pöytäkirjaan oman kantansa.

Kunta ilmoittaa vuoden 2027 veroprosentit Verohallinnolle viimeistään 17.11.2026.

Teknisen toimen maksuperusteet (§ 32)

Valtuusto hyväksyi teknisen toimen taksan maksuperusteet. Taksa on lista siitä, mitä kunnan palveluista ja luvista peritään maksuksi. Tekninen lautakunta esitti asiaa, ja kunnanhallitus esitti sitä edelleen valtuustolle.

Yleisten alueiden taksa on ollut puutteellinen. Esimerkiksi kunnan omistamalle alueelle sijoittamisesta ei ole peritty maksua ollenkaan. Lupien käsittelykulut ovat siksi jääneet kokonaan kunnan maksettaviksi.

Myös muiden yleisiä alueita ja teknistä kalustoa koskevien maksujen käytäntöjä tarvitsi selkeyttää ja yhtenäistää. Päätös tehtiin kunnanhallituksen esityksen mukaisesti.

Lyhennysvapaa lainoista, Kangasniemen vuokratalot (§ 33)

Valtuusto myönsi Kangasniemen Vuokratalot Oy:lle lyhennysvapaan vuoden 2026 lyhennyksistä. Kyse on lainoista, jotka kunta on antanut yhtiölle. Lyhennysvapaa tarkoittaa, että lainan lyhennyksiä ei makseta sovittuna aikana, mutta korot maksetaan normaalisti.

Yhtiö on kunnan kokonaan omistama tytäryhtiö. Sen hallitus päätti 15.7.2026 hakea lyhennysvapaata vuosille 2026-2027. Perusteena oli tarve pitää maksuvalmius hyvällä tasolla, koska lainan lyhentäminen vaarantaisi kassan riittävyyden.

Kunnan antamien lainojen saldo on 438 476,11 euroa. Vuosilyhennys olisi 99 596,11 euroa. Ilman muutosta viimeinen lyhennys tehtäisiin vuoden 2030 aikana. Yhtiö on parantanut maksuvalmiutta jo uudelleenjärjestelemällä lainoja vuosina 2024-2025. Silloin se sai lisää maksuaikaa ja lisälainan.

Kunnanhallituksessa neljä jäsentä, Kerttu Ossi, Kaija Koskinen, Maisa Juntunen ja Tuomo Janhunen, poistui asian käsittelyn ajaksi esteellisinä. Esteellinen tarkoittaa, että henkilö ei saa osallistua päätöksentekoon asiassa, jossa hänellä on sidos asiaan.

Kunnanhallitus velvoitti lisäksi johtavat viranhaltijat antamaan yhtiölle omistajaohjausta maksuvalmiuden parantamiseksi. Omistajaohjaus tarkoittaa, että kunta ohjaa omistamansa yhtiön toimintaa. Valtuustolle esitettiin lyhennysvapaata vain vuoden 2026 lyhennyksistä.

Vuoden 2025 arviointikertomuksen lisäselvitykset (§ 34)

Kunnan toimialat ovat laatineet selvitykset tarkastuslautakunnan vuoden 2025 arviointikertomuksessa esitettyihin huomautuksiin. Arviointikertomuksessa lautakunta arvioi, onko kunta toiminut valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti. Kunnanhallitus toimitti selvitykset valtuustolle ja tarkastuslautakunnalle.

Tiedoksi saatettavat asiat (§ 35)

Pöytäkirjaan merkittiin kolme valtuustoaloitetta. Valtuustoaloite on valtuutetun tekemä ehdotus, jonka kunta ottaa valmisteltavaksi.

  • Jaana Häkkisen aloite Harjulinjan reitin ja Kauppilan sähköaseman sijainnin uudelleenarvioinnista.
  • Ismo Mannisen aloite Huuhtimäen tuulivoimahanketta koskevan kaavoitussopimuksen tarkistamisesta ja täydentämisestä sekä tarvittavien päätösehdotusten valmistelusta valtuustolle.
  • Samuli Arkon aloite siitä, että poliisille tehtäisiin tutkintapyyntö entisen teknisen johtajan ja edellisen kunnanhallituksen menettelystä. Se koskee korkeimpaan hallinto-oikeuteen tehtyä valituslupahakemusta ja valitusta.

OSALLISTUJAT

Läsnä:

  • Tommi Vehmala (puheenjohtaja)
  • Tuula Vornanen (1. varapuheenjohtaja)
  • Maisa Juntunen (2. varapuheenjohtaja)
  • Henna Albrecht
  • Samuli Arkko
  • Joona Forsgren
  • Milja Halttunen
  • Jaana Häkkinen
  • Sulo Hämäläinen
  • Pasi Hänninen
  • Marko Illi
  • Tuomo Janhunen
  • Kaija Koskinen
  • Eetu Lahikainen
  • Marja-Leena Laitinen
  • Petra Laitinen
  • Juha Liukkonen
  • Kari Luukkainen
  • Ismo Manninen
  • Tero Marttinen
  • Kerttu Ossi
  • Roope Pylvänäinen
  • Juhani Raatikainen (varajäsen)
  • Jouni Saarenpää
  • Mikael Sippo (varajäsen)
  • Marjaana Sävilammi (varajäsen)
  • Ilkka Tanttu (varajäsen)

Muut läsnäolijat:

  • Antti-Pekka Hokkanen (hallintojohtaja, sihteeri)
  • Kimmo Kainulainen (kunnanjohtaja)
  • Johannes Kettunen (nuorisovaltuuston edustaja)
  • Marja-Terttu Koivula (talous- ja hankepäällikkö)
  • Ville Partio (tekninen johtaja)
  • Osmo Polas (sivistys- ja hyvinvointijohtaja)

Poissa:

  • Harri Aalto (vanhus- ja vammaisneuvoston edustaja)
  • Mikko Hokkanen
  • Tapani Nykänen
  • Susanna Pirttiaho
  • Hanna Laitinen

Sanasto

toimintakate
Luku, joka saadaan, kun kunnan toiminnan tuotoista, kuten asiakasmaksuista ja myyntituloista, vähennetään toiminnan kulut, kuten palkat ja palvelujen ostot. Verotulot ja valtionosuudet eivät sisälly toimintakatteeseen. Siksi kuntien toimintakate on yleensä miinuksella: suurin osa palveluista maksetaan verotuloilla ja valtionosuuksilla, jotka lisätään laskelmassa vasta toimintakatteen jälkeen.
vuosikate
Kertoo, paljonko kunnan tuloista jää jäljelle, kun juoksevat menot on maksettu. Tämä raha voidaan käyttää investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhentämiseen. Vuosikate lasketaan lisäämällä toimintakatteeseen verotulot ja valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja vähentämällä rahoituskulut. Jos vuosikate on vähintään poistojen suuruinen, kunnan tulojen katsotaan riittävän. Silloin kunnan ei tarvitse ottaa velkaa pitääkseen rakennuksensa ja laitteensa kunnossa. Jos vuosikate on miinuksella, tulot eivät riitä edes juokseviin menoihin.
valtionosuus
Valtionosuus on rahaa, jota valtio maksaa kunnille lain perusteella peruspalvelujen järjestämiseen. Näitä palveluja ovat esimerkiksi opetus, kirjastot, liikunta- ja nuorisotoimi sekä kulttuuripalvelut. Tarkoitus on, että kunnat pystyvät tarjoamaan palvelut kaikkialla maassa. Summa lasketaan kaavalla, joka perustuu esimerkiksi asukasmäärään, ikärakenteeseen ja olosuhteisiin, kuten harvaan asutukseen. Summa ei riipu siitä, miten kunta palvelunsa järjestää. Valtionosuuksia ei ole sidottu tiettyyn käyttöön, vaan kunta päättää itse, mihin rahan käyttää.
taksa
Taksa on kunnan hyväksymä hinnasto. Siitä näkyy, mistä palveluista, luvista tai muista suoritteista kunta perii maksun ja kuinka suuri maksu on. Kuntalain mukaan valtuusto päättää maksujen yleisistä perusteista, eikä se voi siirtää tätä päätösvaltaa muille. Kunnan hallintosäännössä voidaan määrätä, että tarkemmista hinnoista päättää esimerkiksi lautakunta. Taksan ansiosta asiakas voi tarkistaa maksun suuruuden etukäteen.
eriävä mielipide
Eriävä mielipide on kanta, jonka esimerkiksi lautakunnan tai valtuuston jäsen tai asian esittelijä voi merkityttää pöytäkirjaan, jos hän on eri mieltä tehdystä päätöksestä. Päätös pysyy voimassa, mutta pöytäkirjasta näkyy, kuka ei sitä kannattanut. Kun henkilö ilmoittaa eriävän mielipiteen, hän ei ole oikeudellisesti vastuussa päätöksestä.
arviointikertomus
Arviointikertomus on tarkastuslautakunnan kerran vuodessa kirjoittama raportti valtuustolle. Siinä arvioidaan, saavutettiinko ne tavoitteet, jotka valtuusto asetti kunnan toiminnalle ja taloudelle edellisen vuoden alussa. Arvio koskee kuntaa ja myös kunnan omistamia yhtiöitä, eli kuntakonsernia. Kertomuksen avulla valtuusto ja kuntalaiset näkevät, onnistuiko kunta siinä, mitä se lupasi.

Lähteet

Tilaa yhteenvedot sähköpostiisi

Saat yhteenvedon sähköpostiisi aina, kun kunta julkaisee uuden pöytäkirjan valitsemistasi toimielimistä. Halutessasi saat myös esityslistan yhteenvedon jo ennen kokousta, kun kunta julkaisee esityslistan. Uudet pöytäkirjat ja esityslistat tarkistetaan tunnin välein kello 6–22.

Toimielimet
ToimielinPöytäkirjatEsityslistat
Kunnanvaltuusto
Kunnanhallitus
Tekninen lautakunta
Sivistys- ja hyvinvointilautakunta
Tarkastuslautakunta
Keskusvaalilautakunta
Kangasniemen vanhus- ja vammaisneuvosto
Kangasniemen nuorisovaltuusto
Yhteistyöryhmä

Esityslistan yhteenveto lähetetään kerran, kun kunta julkaisee esityslistan ennen kokousta. Siitä näet etukäteen, mitä kokouksessa on tarkoitus päättää. Jos esityslista julkaistaan vasta kokouspäivänä, yhteenveto lähetetään vain aamulla, koska iltapäivällä se ehtisi perille liian myöhään. Pöytäkirjan yhteenveto lähetetään, kun kunta julkaisee pöytäkirjan kokouksen jälkeen.

Lähetämme ensin vahvistuslinkin. Tilausta voi muuttaa tai sen voi perua jokaisen viestin lopussa olevista linkeistä. Tietosuoja