Pöytäkirjojen yhteenvedot – Kangasniemi Epävirallinen palvelu · Manninen Software
← Kaikki yhteenvedot

Pöytäkirjan yhteenveto

Kunnanvaltuusto 25.8.2025

Kunnanvaltuusto - Kokous 25.8.2025 Pöytäkirja

Kunnanvaltuusto on kunnan ylin päättäjä. Se valitaan kuntavaaleissa ja päättää muun muassa kunnan talousarviosta, veroprosentista, kaavoista ja tärkeimmistä linjauksista.

Tekoälyn tuottama yhteenveto. Tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä pöytäkirjasta. Yksityishenkilöiden nimiä ja kiinteistötunnuksia ei mainita yhteenvedossa, mutta ne löytyvät alkuperäisestä pöytäkirjasta.

Yhteenveto tehty 29.9.2026 (Claude Sonnet 5.5)

TÄRKEIMMÄT ASIAT

  • Kunta perustaa oman yhtiön, joka vuokraa sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen tiloja. Hyvinvointialue on irtisanonut nykyiset vuokrasopimukset päättymään 31.12.2025, ja laki vaatii, että markkinoilla toimiva vuokraus annetaan yhtiön hoidettavaksi.
  • Kangasniemen Vuokratalot Oy saa vuoden 2025 lainanlyhennyksiin vapaan kunnan lainoista. Yhtiön rahatilanne on ollut heikko, eikä aiempi lyhennysvapaa auttanut tarpeeksi.
  • Kunnan talous on alkuvuonna tappiollinen. Tilikauden tulos oli kesäkuun lopussa 961 471 euroa miinuksella, koska kulut ovat kasvaneet nopeammin kuin tulot.
  • Samuli Arkko jätti neljä valtuustoaloitetta. Yksi niistä koskee Huuhtimäen tuulivoimahankkeen kaavan valmistelun keskeyttämistä.

PYKÄLÄT

Osavuosikatsaus 30.6.2025 (§ 50)

Valtuusto sai tiedoksi kunnan toiminnan ja talouden raportin ajalta 1.1.-30.6.2025. Osavuosikatsaus on välikatsaus siitä, miten talousarvio on toteutunut vuoden alusta. Vuodesta oli kulunut puolet, joten tasavauhtinen käyttöaste olisi 50 prosenttia.

Toimintatuottoja oli kertynyt 1 724 405 euroa, mikä on 54 prosenttia arviosta. Toimintakuluja oli 8 945 133 euroa eli 52 prosenttia. Toimintakate oli 7 220 728 euroa miinuksella. Vuosikate oli 235 630 euroa miinuksella ja tilikauden tulos 961 471 euroa miinuksella.

Toimintatuotoissa on mukana vesi- ja jätevesilaskutus huhtikuun loppuun asti. Palkkojen käyttöaste oli 47,2 prosenttia.

Kulut ovat ylittäneet tasavauhtisen vertailuluvun henkilöstökulujen, palvelujen oston ja muiden toimintakulujen osalta. Ylitystä on myös kunnossapitopalveluissa, henkilökuljetuksissa ja työterveyshuollossa. Alkuvuonna on maksettu koko vuotta koskevia järjestelmälisenssejä, jäsenmaksuja ja vakuutusmaksuja. Ne tasoittavat toteumaa loppuvuotta kohti.

Verotuloja oli kertynyt 5 861 337 euroa eli 45 prosenttia arviosta. Valtionosuuksia eli valtiolta kunnalle tulevaa rahaa oli kertynyt 1 184 631 euroa eli 49 prosenttia. Molemmat jäävät ennusteesta.

Liitteenä olivat tuloslaskelmavertailu, vastuualueraportti, investointien toteutuminen ja tuloskortit. Tuloskorteissa arvioidaan toiminnan tavoitteiden toteutumista. Tekninen johtaja Mikko Korhonen, sivistys- ja hyvinvointijohtaja Osmo Polas ja talous- ja hankepäällikkö Marja-Terttu Koivula toimivat asiantuntijoina.

Lyhennysvapaa lainoista, Kangasniemen Vuokratalot (§ 51)

Valtuusto päätti myöntää lyhennysvapaan kunnan Kangasniemen Vuokratalot Oy:lle myöntämistä lainoista. Vapaa koskee vuoden 2025 lyhennyksiä. Kunnanhallitus oli esittänyt tätä.

Yhtiön maksuvalmius on ollut heikko vuonna 2024 ja alkuvuonna 2025. Yhtiö sai lyhennysvapaan jo vuonna 2024 Kuntarahoitukselta, OP-Yrityspankilta ja kunnalta, mutta maksuvalmius ei parantunut olennaisesti. Yhtiö uudelleenjärjesti lainansa kesällä 2025. Sen vaikutuksen arvioidaan näkyvän 1-2 vuoden kuluessa. Kunta on lisäksi perustanut konsernitilin, joka on tulossa käyttöön elokuun aikana.

Yhtiö haki lyhennysvapaata kunnan lainoihin vuosille 2025-2026. Perusteluina olivat maksuvalmiuden parantaminen sekä investoinnit, joilla asunnot saadaan vuokrattavaan kuntoon. Kunnanhallitus esitti valtuustolle vapaata vain vuoden 2025 lyhennyksille, ja valtuusto hyväksyi sen.

Vuoden 2025 laskut oli jo lähetetty yhtiölle. Kunnalla on yhtiöltä avointa saatavaa lyhennyksistä korkoineen 106 423,11 euroa. Tertiäärilainoja on yhteensä 338 476,10 euroa. Lisäksi yhtiöllä on kunnalta erillinen 100 000 euron laina asuntojen korjauksiin. Lyhennysvapaan aikana korot laskutetaan normaalin aikataulun mukaan.

Kunnanhallitus päätti myös velvoittaa johtavat viranhaltijat antamaan yhtiölle omistajaohjausta maksuvalmiuden parantamiseksi. Omistajaohjaus tarkoittaa, että kunta ohjaa omistajana yhtiön toimintaa.

Milja Halttunen ja Kerttu Ossi poistuivat asian käsittelyn ajaksi, koska he olivat esteellisiä. Esteellinen henkilö ei saa osallistua asian käsittelyyn. Talous- ja hankepäällikkö Marja-Terttu Koivula toimi asiantuntijana.

Valtuuston päätös on lopullinen kunnan päätöksenteossa.

Sote- ja pela-toimitiloihin liittyvän yhtiön perustaminen (§ 52)

Valtuusto päätti perustaa Kangasniemen kunnan omistaman osakeyhtiön. Yhtiö harjoittaa vuokraustoimintaa ja vuokraa sote- ja pela-toimitiloja eli sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen tiloja markkinaehtoisesti.

Valtuusto hyväksyi liitteenä olleet perustamisasiakirjat eli yhtiöjärjestyksen ja perustamissopimuspohjan. Valtuusto myös oikeutti kunnanjohtajan allekirjoittamaan perustamissopimuksen. Kunnanjohtaja saa tehdä asiakirjoihin tekniset muutokset ja päättää muista perustamisen yksityiskohdista.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta. Tilat ovat kuitenkin jääneet kunnan omistukseen, ja kunta on vuokrannut niitä Etelä-Savon hyvinvointialueelle.

Hyvinvointialue on irtisanonut vuokrasopimukset päättymään 31.12.2025. Kuntalain mukaan kunnan on annettava markkinoilla kilpailutilanteessa hoitamansa tehtävä yhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi. Tätä kutsutaan yhtiöittämisvelvollisuudeksi.

Uusi yhtiö on kunnan sataprosenttisesti omistama tytäryhtiö. Yhtiö kantaa itse taloudellisen riskin toiminnastaan. Kiinteistöt pitää siirtää yhtiölle käypään ja markkinaehtoiseen arvoon.

Kunnan alustavan näkemyksen mukaan yhtiöittämisvelvollisuus koskee näitä kohteita:

  • Otto Mannisen tie 88, Toimintakeskus Keto
  • Otto Mannisen tie 92, Ryhmäkoti Männikkö
  • Sairaalantie 13, Hyvinvointikeskus
  • Satamatie 22, Paloasema ja ensihoito

Ryhmäkoti Männikössä on ARA-rahoitusta. Siksi vuokra, kohteen luovutus ja voiton ottaminen kunnalle on rajoitettua. Kohdetta ei ole järkevä siirtää uuteen yhtiöön.

Hammashoidon tilat ovat kunnantalolla. Sen omistaa kunnan yhtiö Kiinteistö Oy Kangasniemen Kunnantalo, ja se neuvottelee vuokrasopimuksesta erikseen.

Pöytäkirjassa esitellään kaksi tapaa siirtää tilat yhtiölle: apporttiluovutus ja liiketoimintakauppa. Apporttiluovutuksessa kunta merkitsee yhtiön osakkeet ja sijoittaa kiinteistöt yhtiöön. Liiketoimintakaupassa yhtiö jää kunnalle kauppahinnan velkaa tai hankkii muuta rahoitusta. Silloin kunta perii lainasta koron ja yhtiö maksaa varainsiirtoveron. Pöytäkirjassa ei kerrota, kumpi tapa valittiin.

Kunnanhallitus päätti yksimielisesti yhtiön hallituksen jäsenet. Jäseniksi nimettiin Mikko Hokkanen, Mikko Korhonen ja Susanna Pirttiaho. Puheenjohtajaksi valittiin Mikko Hokkanen. Milja Halttunen poistui kokouksesta pykälän käsittelyn aikana.

Valtuuston päätös on lopullinen kunnan päätöksenteossa.

Tiedoksi saatettavat asiat (§ 53)

Samuli Arkko jätti neljä valtuustoaloitetta. Valtuustoaloite on valtuutetun tekemä ehdotus siitä, että kunta ottaisi jonkin asian käsiteltäväksi. Aloitteet koskevat:

  • kuntamarkkinointiryhmän perustamista
  • Casabermejan kunnan delegaation vieraanvaraista vastaanottamista sekä yhteistyökumppanuutta Kangasniemellä kuvattavassa tv-produktiossa
  • valtuutettujen tutustumisretkeä Pihtiputaalle tai Kurikkaan tuulivoiman ympäristövaikutuksiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin
  • Huuhtimäen tuulivoimahankkeen osayleiskaavan valmistelun keskeyttämistä sekä SuurSavon Sähkö Oy:n kanssa tehdyn kaavoitussopimuksen purkamista.

OSALLISTUJAT

Läsnä:

  • Tommi Vehmala (puheenjohtaja)
  • Tuula Vornanen (1. varapuheenjohtaja)
  • Maisa Juntunen (2. varapuheenjohtaja)
  • Henna Albrecht
  • Samuli Arkko
  • Joona Forsgren
  • Milja Halttunen (poistui esteellisenä § 51 käsittelyn ajaksi ja poistui § 52 aikana)
  • Mikko Hokkanen
  • Jaana Häkkinen
  • Sulo Hämäläinen
  • Pasi Hänninen
  • Marko Illi
  • Tuomo Janhunen
  • Kaija Koskinen
  • Eetu Lahikainen
  • Hanna Laitinen
  • Marja-Leena Laitinen
  • Petra Laitinen
  • Kari Luukkainen
  • Ismo Manninen
  • Tero Marttinen
  • Tapani Nykänen
  • Kerttu Ossi (poistui esteellisenä § 51 käsittelyn ajaksi)
  • Susanna Pirttiaho
  • Roope Pylvänäinen
  • Jouni Saarenpää
  • Marjaana Sävilammi (varajäsen)

Muut läsnäolijat:

  • Antti-Pekka Hokkanen (hallintojohtaja, sihteeri)
  • Kimmo Kainulainen (kunnanjohtaja)
  • Marja-Terttu Koivula (talous- ja hankepäällikkö)
  • Mikko Korhonen (tekninen johtaja)
  • Osmo Polas (sivistys- ja hyvinvointijohtaja)

Poissa:

  • Harri Aalto
  • Juha Liukkonen
  • Alma Pusa

Sanasto

toimintakate
Luku, joka saadaan, kun kunnan toiminnan tuotoista, kuten asiakasmaksuista ja myyntituloista, vähennetään toiminnan kulut, kuten palkat ja palvelujen ostot. Verotulot ja valtionosuudet eivät sisälly toimintakatteeseen. Siksi kuntien toimintakate on yleensä miinuksella: suurin osa palveluista maksetaan verotuloilla ja valtionosuuksilla, jotka lisätään laskelmassa vasta toimintakatteen jälkeen.
vuosikate
Kertoo, paljonko kunnan tuloista jää jäljelle, kun juoksevat menot on maksettu. Tämä raha voidaan käyttää investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhentämiseen. Vuosikate lasketaan lisäämällä toimintakatteeseen verotulot ja valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja vähentämällä rahoituskulut. Jos vuosikate on vähintään poistojen suuruinen, kunnan tulojen katsotaan riittävän. Silloin kunnan ei tarvitse ottaa velkaa pitääkseen rakennuksensa ja laitteensa kunnossa. Jos vuosikate on miinuksella, tulot eivät riitä edes juokseviin menoihin.
valtionosuus
Valtionosuus on rahaa, jota valtio maksaa kunnille lain perusteella peruspalvelujen järjestämiseen. Näitä palveluja ovat esimerkiksi opetus, kirjastot, liikunta- ja nuorisotoimi sekä kulttuuripalvelut. Tarkoitus on, että kunnat pystyvät tarjoamaan palvelut kaikkialla maassa. Summa lasketaan kaavalla, joka perustuu esimerkiksi asukasmäärään, ikärakenteeseen ja olosuhteisiin, kuten harvaan asutukseen. Summa ei riipu siitä, miten kunta palvelunsa järjestää. Valtionosuuksia ei ole sidottu tiettyyn käyttöön, vaan kunta päättää itse, mihin rahan käyttää.
hyvinvointialue
Hyvinvointialue on kunnista erillinen, itsehallinnollinen julkinen toimija. Se vastaa omalla alueellaan sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta. Esimerkiksi terveyskeskukset, vanhuspalvelut, lastensuojelu ja palokunnat kuuluvat hyvinvointialueelle eivätkä kunnalle. Kunta ei siis enää itse päätä näistä palveluista, mutta se voi tehdä yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa.

Lähteet

Tilaa yhteenvedot sähköpostiisi

Saat yhteenvedon sähköpostiisi aina, kun kunta julkaisee uuden pöytäkirjan valitsemistasi toimielimistä. Halutessasi saat myös esityslistan yhteenvedon jo ennen kokousta, kun kunta julkaisee esityslistan. Uudet pöytäkirjat ja esityslistat tarkistetaan tunnin välein kello 6–22.

Toimielimet
ToimielinPöytäkirjatEsityslistat
Kunnanvaltuusto
Kunnanhallitus
Tekninen lautakunta
Sivistys- ja hyvinvointilautakunta
Tarkastuslautakunta
Keskusvaalilautakunta
Kangasniemen vanhus- ja vammaisneuvosto
Kangasniemen nuorisovaltuusto
Yhteistyöryhmä

Esityslistan yhteenveto lähetetään kerran, kun kunta julkaisee esityslistan ennen kokousta. Siitä näet etukäteen, mitä kokouksessa on tarkoitus päättää. Jos esityslista julkaistaan vasta kokouspäivänä, yhteenveto lähetetään vain aamulla, koska iltapäivällä se ehtisi perille liian myöhään. Pöytäkirjan yhteenveto lähetetään, kun kunta julkaisee pöytäkirjan kokouksen jälkeen.

Lähetämme ensin vahvistuslinkin. Tilausta voi muuttaa tai sen voi perua jokaisen viestin lopussa olevista linkeistä. Tietosuoja