TÄRKEIMMÄT ASIAT
- Kunta lähtee mukaan Etelä-Savon yhteiseen malliin, jolla ehkäistään lasten ja nuorten pahoinvointia. Kunnalle malli maksaa hieman alle 1,10 euroa asukasta kohti vuodessa, ja kunta on mukana vain, jos kaikki alueen kunnat sitoutuvat.
- Kunnanhallitus ei suostunut alentamaan Vavesaaren Tila Oy:n vuokravelan viivästyskorkoja. Muutos olisi ollut yritykselle luvatonta tukea.
- Kunta myy kunnan omistaman haja-asutusalueen tontin hintaan 0,20 euroa neliömetriltä. Tontilla oleva rakennus on jo myyty yksityiselle omistajalle, joka pyysi ostamaan myös tontin.
- Kunta antoi lausunnot kolmesta lakimuutosluonnoksesta: oppivelvollisuudesta, yksityisteistä ja jätehuollosta. Kunta pitää tavoitteita hyvinä, mutta toivoo huomiota pienten kuntien oloihin.
- Kunnanhallitus jätti tutkimatta oikaisuvaatimuksen, joka koski rakennuslupa-asioihin liittyvää valtuustoaloitetta. Syynä on, ettei tällaiseen päätökseen saa hakea muutosta.
- Talouden alkuvuosi on kulkenut suunnitellusti: helmikuun lopussa rahaa oli käytetty 16,7 prosenttia vuoden suunnitelmasta.
PYKÄLÄT
Talouden toteuma 1-2/26 (§ 98)
Kunnanhallitus sai tiedoksi, miten talous toteutui 1.1.-28.2.2026. Talouden toteutumisesta kerrotaan kunnanhallitukselle joka kuukausi.
Laskennallinen käyttöaste oli helmikuun lopussa 16,7 prosenttia. Palkoista oli käytetty 15,7 prosenttia.
Toimintatuottoja eli kunnan tuloja palveluista ja muusta toiminnasta oli 414 993 euroa. Toimintakuluja eli menoja oli 2 843 535 euroa. Toimintakate eli tulojen ja menojen erotus oli miinus 2 428 542 euroa. Vuosikate eli raha, joka jää investointeihin ja lainojen lyhennyksiin, oli 442 019 euroa.
Verotuloja oli kertynyt 2 470 865 euroa, mikä on 18 prosenttia budjetoidusta. Valtionosuuksia eli valtiolta kunnalle tulevaa rahaa oli kirjattu 411 620 euroa, mikä on 17 prosenttia budjetoidusta.
Talous- ja hankepäällikkö Marja-Terttu Koivula oli asiantuntijana paikalla. Asia oli tiedoksi.
Vavesaaren Tilan maksujärjestelysopimus (§ 99)
Kunnanhallitus päätti, ettei Vavesaaren Tila Oy:n kanssa tehtyä maksujärjestelysopimusta muuteta. Yritys oli pyytänyt, että sopimuksen viivästyskorkoja kohtuullistettaisiin.
Kunnanhallitus vahvisti 10.3.2025 sopimuksen yrityksen 61 150,60 euron vuokravelasta. Yritys on noudattanut maksusuunnitelmaa velkapääoman osalta. Velkapääomaa on nyt jäljellä 30 544,81 euroa. Luku ei sisällä avoimia korkolaskuja.
Yritys perusteli pyyntöään sillä, että korkoja kertyy paljon ja pienen yrityksen käyttöpääoma tarvitaan liiketoiminnan menoihin. Yritys haluaa maksaa velan pääoman kunnalle sopimuksen mukaan.
Päätöksen perusteena oli selvitys, jonka mukaan koroista luopuminen olisi valtiontukisääntelyn alaista tukea yritykselle. Valtiontuki tarkoittaa julkisen rahoittajan yritykselle antamaa etua, jota säädellään tarkasti. Lisäksi hyvän hallinnon periaatteiden mukaan poikkeus vaarantaisi yritysten tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun.
Mikko Hokkanen oli poissa käsittelystä kello 15.23-15.24. Päätös tehtiin ehdotuksen mukaisesti.
Oikaisuvaatimus kunnanhallituksen päätökseen § 82 (§ 100)
Kunnanhallitus jätti oikaisuvaatimuksen tutkimatta. Se totesi myös, ettei asiassa ole perusteita muihin hallinnollisiin toimenpiteisiin.
Taustalla on valtuustoaloite, jossa esitettiin, että kunta peruisi korkeimmalle hallinto-oikeudelle tekemänsä valituslupahakemuksen ja valituksen. Asia liittyy rakennuslupa-asioiden muutoksenhakuun.
Aloitteessa vaadittiin myös selvittämään, tiesivätkö päätöksentekijät ulkopuolisen asiamiehen sidonnaisuuksista. Kunnanhallitus päätti 13.4.2026 olla ryhtymättä aloitteessa esitettyihin toimiin.
Silloin Milja Halttusen esitys selvittää päätösprosessi kirjallisesti ja peruuttaa valitus ei saanut kannatusta, ja hän jätti päätöksestä eriävän mielipiteen.
Asianosainen teki päätöksestä oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimus on kirjallinen pyyntö, jolla päätöstä voi vaatia korjattavaksi samalta toimielimeltä. Kuntalain 136 §:n mukaan päätökseen ei saa hakea muutosta, jos laki ei anna siihen oikeutta.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun mukaan päätös olla ryhtymättä toimiin aloitteen perusteella ei ole tällainen päätös. Siksi kunnanhallituksella ei ollut toimivaltaa käsitellä oikaisuvaatimusta sisällöllisesti.
Antti-Pekka Hokkanen oli esteellinen omaan etuunsa liittyvän syyn vuoksi. Susanna Pirttiaho, Tuomo Janhunen ja Kimmo Kainulainen olivat esteellisiä yhteisöön liittyvän syyn vuoksi. Kaikki neljä poistuivat kokouksesta pykälän ajaksi. Puheenjohtajana toimi Mikko Hokkanen ja pöytäkirjanpitäjänä Marja-Terttu Koivula. Päätös tehtiin ehdotuksen mukaisesti.
Tiiholantie, tontin myynti (§ 101)
Kunnanhallitus päätti myydä kunnan omistaman tontin haja-asutusalueella. Tontin pinta-ala on 4050 neliömetriä. Myyntihinta on 0,20 euroa neliömetriltä, ja ostaja maksaa kaupasta syntyvät kulut.
Kunnan vuokrataloyhtiö on myynyt tontilla olleen asuinrakennuksen yksityiselle omistajalle. Omistaja pyysi kuntaa myymään myös vuokratontin. Tontilla ei ole erityisarvoja, eikä rakentamisvelvoitetta tule, koska tontti on jo rakennettu.
Hinta perustuu valtuuston vuonna 2013 hyväksymään tonttien hinnoittelupäätökseen. Sen mukaan sisämaan tontin hinta haja-asutusalueella on 0,20 euroa neliömetriltä, ja hinta sisältää myös puuston. Pöytäkirjan mukaan hinnoittelu on yhdenvertaista, myynti selkeyttää kiinteistön hallintaa ja tukee pysyvää asumista kunnassa.
Lausunto oppivelvollisuuslain muuttamisesta (§ 102)
Kunnanhallitus päätti antaa lausunnon opetus- ja kulttuuriministeriölle. Ministeriö valmistelee muutoksia oppivelvollisuuslakiin ja siihen liittyviin lakeihin. Muutokset on tarkoitus ottaa käyttöön 1.1.2027.
Muutokset koskevat muun muassa oppivelvollisuuden suorittamista peruskoulun jälkeen, asuinkunnan ohjaus- ja valvontavastuuta, maksuttomuutta sekä majoitus- ja matkakorvauksia. Oppivelvollisuus tarkoittaa nuoren velvollisuutta opiskella. Lisäksi tarkennettaisiin TUVA-koulutusta eli tutkintokoulutukseen valmentavaa koulutusta. Oppivelvollisilla olisi myös ensisijaisuus opiskelijavalinnoissa.
Kunta pitää tavoitteita pääosin hyvinä. Se nostaa lausunnossa esiin, että nuorten työpajajaksojen aikana tuki ja palvelut pitää turvata. Harvaan asuttujen alueiden todellinen saavutettavuus pitää huomioida majoitus- ja matkakorvauksissa. Ensisijaisuuden vaikutukset pieniin lukioihin pitää ottaa huomioon.
Kunta toivoo myös, että TUVA-koulutuksen yhteistyö ei kuormita kohtuuttomasti pieniä koulutuksen järjestäjiä. Asuinkunnan ohjaus- ja valvontavastuu vaatii selkeät toimintamallit, toimivan tiedonsiirron ja riittävät resurssit. Kunnan mukaan sääntelyn pitää toimia eri alueilla ja turvata nuorille yhdenvertaiset mahdollisuudet koulutukseen. Lausunto lähetetään lausuntopalvelun kautta.
Kunnan sitoutuminen Etelä-Savon lasten ja nuorten ennaltaehkäisevään yhteistoimintamalliin (§ 103)
Kunnanhallitus päätti sivistys- ja hyvinvointilautakunnan esityksen mukaan, että Kangasniemi ryhtyy rakentamaan yhteistä lasten ja nuorten ennaltaehkäisevää Etelä-Savon mallia.
Kunta sitoutuu yhteistyöhön muiden Etelä-Savon kuntien, hyvinvointialueen ja Planet Youth -organisaation kanssa valtuustokaudelle 2025-2029. Sitoutuminen on voimassa vain, jos kaikki hyvinvointialueen kunnat sitoutuvat hankkeeseen.
Planet Youth on niin sanottuun Islannin malliin perustuva toimintatapa, jota käytetään jo yli 30 maassa. Siinä nuorten päihteiden käyttöä, mielenterveyden ongelmia ja muuta riskikäyttäytymistä pyritään vähentämään vaikuttamalla kasvuympäristöihin eikä pelkkiin oireisiin. Hyvinvointialue on Etelä-Savon oma alue, joka vastaa sosiaali- ja terveyspalveluista.
Malliin kuuluu nuorisokysely joka toinen vuosi, päätöksenteko yhteisen hyvinvointitiedon pohjalta ja vanhempien ja yhteisöjen mukaan ottaminen. Lisäksi luodaan pysyvät yhteistyörakenteet koko maakunnan tasolla. Mallin käyttöönotto ei vaadi isoja rakennushankkeita.
Kustannukset kunnille ovat alustavan arvion mukaan hieman alle 1,10 euroa asukasta kohti vuodessa. Koordinaattorin palkkaamisen kustannuksista, noin 55 000 euroa vuodessa, vastaa hyvinvointialue. Sitoutumista pyydetään vähintään vuoden 2027 loppuun asti, ja päätökset piti tehdä 30.4.2026 mennessä. Kunnan lasten, nuorten ja perheiden yhteistyöryhmä LAPE kannatti sopimusta yksimielisesti 8.4.2026.
Lausunto yksityistielain muuttamisesta (§ 104)
Kunnanhallitus päätti antaa lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi yksityistielain muuttamisesta. Yksityistielaki on tullut voimaan 1.1.2019, ja sen soveltamisessa on ilmennyt tulkintaongelmia.
Muutoksella halutaan sujuvoittaa tiekuntien hallintoa ja toimintaa. Tiekunta on yksityistien hoitamista varten muodostettu tieosakkaiden yhteisö. Lisäksi tavoitteena ovat kulkuyhteyksien turvaaminen, parempi liikenneturvallisuus yksityisteillä ja tieosakkaiden oikeusturvan vahvistaminen.
Kunta suhtautuu luonnokseen myönteisesti ja pitää tavoitteita oikeansuuntaisina. Kunnan mielestä jatkovalmistelussa voisi vielä selkeyttää arvioita kuntien roolista ja vaikutuksista.
Lausunto jätelain muuttamisesta (§ 105)
Kunnanhallitus päätti antaa lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi jätelain sekä harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n muuttamisesta.
Esityksellä pannaan täytäntöön EU:n jätelainsäädännön velvoitteita, ja sillä pyritään parantamaan jätteiden lajittelua, kierrätystä ja erilliskeräystä sekä edistämään kiertotaloutta. Kiertotalous tarkoittaa, että materiaaleja käytetään uudelleen mahdollisimman paljon.
Kunta pitää tavoitteita kannatettavina. Kunta muistuttaa, että pienissä kunnissa, joissa jätehuolto on kokonaan kunnan oma palvelu, sääntelyn pitää olla toteuttamiskelpoista hallinnollisesti ja taloudellisesti. Uudet velvoitteet eivät saisi heikentää palvelua, nostaa kustannuksia kohtuuttomasti tai pirstoa järjestelmää.
Kunta pitää esitettyjä voimaantuloaikoja ymmärrettävinä, mutta toivoo riittävästi aikaa valmistautua. Tämä koskee erityisesti keräysjärjestelmiä, sopimuksia ja viestintää. Tarvittaessa siirtymäsäännöksiä pitäisi täsmentää. Lisäksi kunnan päätösvallan ja harkinnan pitää säilyä jätehuollon järjestämisessä.
Etelä-Savon valmiusjohtoryhmään nimeäminen (§ 106)
Kunnanhallitus nimesi kunnan edustajaksi Etelä-Savon hyvinvointialueen valmiusjohtoryhmään teknisen johtajan. Varaedustajaksi nimettiin kunnanjohtaja.
Valmiusjohtoryhmä kehittää ja yhteensovittaa hyvinvointialueen, kuntien, elinkeinoelämän ja järjestöjen yhteistyötä sekä varautumista poikkeustilanteisiin. Aiempi tekninen johtaja oli edustajana, mutta hän irtisanoutui, joten uusi edustaja tarvittiin.
Viranhaltijoiden päätökset (§ 108)
Kunnanhallitus sai tiedoksi viranhaltijoiden päätöksiä ajalta 9.4.2026-23.4.2026. Hallintojohtaja tarkisti kotoutumiskoordinaattorin tasopalkan ja myönsi täyttöluvan nuorten yksilövalmentajan tehtävään. Täyttölupa tarkoittaa lupaa täyttää avoin tai vapautuva tehtävä.
Kunnanjohtaja päätti valmisteluhankkeen toteuttajasta. Talous- ja hankepäällikkö antoi kuntatodistukset.
Ilmoitusasiat (§ 109)
Kunnanhallitus sai tiedoksi nuorisovaltuuston toimintasäännöt vuodelle 2026.
Muut asiat (§ 110)
Kunnanhallitus sai tiedoksi, että kunnan muutoksenhakukieltoa koskeva ohjeistus on päivitetty. Tarkoitus on tehdä ohjeesta ymmärrettävämpi ja selkeämpi.
OSALLISTUJAT
Läsnä:
- Susanna Pirttiaho (puheenjohtaja) (poistui § 100 käsittelyn ajaksi)
- Mikko Hokkanen (1. varapuheenjohtaja) (poissa § 99 aikana klo 15.23-15.24, toimi puheenjohtajana § 100 aikana)
- Milja Halttunen
- Tuomo Janhunen (poistui § 100 käsittelyn ajaksi)
- Kaija Koskinen
- Tapani Nykänen
- Kerttu Ossi
Muut läsnäolijat:
- Antti-Pekka Hokkanen (hallintojohtaja, sihteeri) (poistui § 100 käsittelyn ajaksi)
- Maisa Juntunen (valtuuston II varapuheenjohtaja)
- Kimmo Kainulainen (kunnanjohtaja, esittelijä) (saapui klo 15.08, poistui § 100 käsittelyn ajaksi)
- Marja-Terttu Koivula (talous- ja hankepäällikkö) (poistui klo 16.58, toimi pöytäkirjanpitäjänä § 100 aikana)
- Ville Partio (tekninen johtaja) (saapui klo 15.47, poissa klo 16.58-17.25, poistui klo 17.36)
- Osmo Polas (sivistys- ja hyvinvointijohtaja) (saapui klo 16.58, poistui klo 17.25)
- Tuula Vornanen (valtuuston I varapuheenjohtaja)
Poissa:
- Tommi Vehmala (valtuuston puheenjohtaja)