Pöytäkirjojen yhteenvedot – Kangasniemi Epävirallinen palvelu · Manninen Software
← Kaikki yhteenvedot

Pöytäkirjan yhteenveto

Kunnanhallitus 18.8.2025

Kunnanhallitus - Kokous 18.8.2025 Pöytäkirja

Kunnanhallitus johtaa kunnan hallintoa ja taloutta. Se valmistelee valtuustolle menevät asiat ja huolehtii valtuuston päätösten toteuttamisesta.

Tekoälyn tuottama yhteenveto. Tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä pöytäkirjasta. Yksityishenkilöiden nimiä ja kiinteistötunnuksia ei mainita yhteenvedossa, mutta ne löytyvät alkuperäisestä pöytäkirjasta.

Yhteenveto tehty 29.9.2026 (Claude Sonnet 5.5)

TÄRKEIMMÄT ASIAT

  • Kunnanhallitus esittää valtuustolle uuden kunnan omistaman yhtiön perustamista sote- ja pelastustoimen tilojen vuokraukseen. Hyvinvointialue on irtisanonut tilojen vuokrasopimukset päättymään 31.12.2025, ja markkinoilla tapahtuva vuokraus pitää laissa erottaa yhtiöön.
  • Ensi vuoden budjettia varten kunnan pitää säästää toiminnan kuluissa noin 400000-500000 euroa. Kunnanhallitus keskusteli säästötavoitteista ja antoi viranhaltijoille ohjeet.
  • Kunnan tulos oli kesäkuun lopussa noin 961000 euroa miinuksella. Kulut ovat kasvaneet nopeammin kuin tulot, ja vero- ja valtiolta tulevat tulot ovat jääneet ennusteesta.
  • Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että Kangasniemen Vuokratalot Oy saa vuodeksi 2025 vapaan kunnan lainojen lyhennyksistä. Yhtiön maksuvalmius on ollut heikko.
  • Tervaniementien kevyen liikenteen väylän rakentaminen etenee. Työhön siirrettiin 70000 euroa lisää rahaa vesi- ja viemärilaitoksen saneerausrahoista.
  • Vanhus- ja vammaisneuvoston toimintaohje hyväksyttiin vuosille 2025-2029.

PYKÄLÄT

Osavuosikatsaus 30.6.2025 (§ 186)

Kunnanhallitus kävi läpi kunnan talouden alkuvuoden 1.1.-30.6.2025. Raportti menee vielä valtuustolle tiedoksi.

Tulos oli 961471 euroa miinuksella. Vuosikate eli raha, joka jää toiminnan jälkeen investointeihin ja lainanlyhennyksiin, oli 235630 euroa miinuksella.

Toimintatuottoja eli kunnan omia tuloja oli kertynyt 1724405 euroa. Toimintakuluja oli 8945133 euroa, mikä on 52 prosenttia koko vuoden arviosta. Vuodesta oli kulunut puolet.

Kulut ylittivät tasaisen kulutusvauhdin henkilöstökuluissa, ostetuissa palveluissa ja muissa toimintakuluissa. Myös kunnossapitopalveluissa, henkilökuljetuksissa ja työterveyshuollossa kulut olivat suuremmat kuin tasainen vauhti antaisi olettaa. Alkuvuonna on maksettu koko vuotta koskevia lisenssi-, jäsen- ja vakuutusmaksuja, ja pöytäkirjan mukaan ne tasoittavat tilannetta loppuvuotta kohti.

Verotuloja oli kertynyt 5861337 euroa eli 45 prosenttia vuoden arviosta. Valtionosuutta eli valtiolta kunnalle tulevaa rahaa oli kertynyt 1184631 euroa eli 49 prosenttia. Molemmat jäävät ennusteesta.

Talousarvio 2026, budjettiraami (§ 187)

Kunnanhallitus on kesäkuussa hyväksynyt ohjeet vuoden 2026 talousarvion ja vuosien 2027-2028 taloussuunnitelman tekemiseen. Nyt se keskusteli talousarviotyön tavoitteista kokouksessa esitetyn laskelman pohjalta ja antoi ohjeet säästötavoitteista. Ohjeiden sisältöä ei ole kirjattu pöytäkirjaan.

Laskelmien mukaan nollatulokseen pääsemiseksi tarvitaan noin 400000-500000 euron säästöt toimintakatteeseen. Toimintakate tarkoittaa sitä, kuinka paljon kunnan palvelujen kulut ylittävät niiden omat tulot. Vero- ja valtionosuusennusteet ovat pienentyneet keväästä.

Henkilöstökulut ovat noin 60 prosenttia kunnan toimintakuluista. Yleiskorotusten vaikutus palkkoihin on 4,8 prosenttia. Uusi tasopalkkajärjestelmä lisää kuluja, koska palkkoja yhdenmukaistetaan.

Passiivisen työmarkkinatuen kustannuksissa on nousupainetta ensi vuodelle. Se on työttömyysetuus, jonka kustannuksista kunnat maksavat osan.

Valmistelussa on laskettu myös kunnallisveron korotuksen vaikutus. Jos veroprosenttia nostettaisiin 0,5 prosenttiyksikköä, verotuloja tulisi vuonna 2026 laskennallisesti 436000 euroa enemmän. Veron korottamisesta ei tehty päätöstä tässä kokouksessa.

Sote-kiinteistöjen siirtäminen yhtiöön vaikuttaa vuokratuottoihin, ylläpitokuluihin ja poistoihin. Alustavien suunnitelmien mukaan kiinteistöt siirrettäisiin yhtiöön kirjanpitoarvoilla, jotta vältetään tappiokirjaukset.

Valtuusto hyväksyy talousarvion vuoden loppuun mennessä.

Lyhennysvapaa lainoista, Kangasniemen Vuokratalot (§ 188)

Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se myöntää Kangasniemen Vuokratalot Oy:lle lyhennysvapaan kunnan myöntämistä lainoista vuoden 2025 lyhennysten osalta. Lyhennysvapaa tarkoittaa, että yhtiö ei maksa lainan lyhennyksiä sovittuna aikana. Korot laskutetaan normaalisti.

Yhtiön maksuvalmius on ollut heikko vuonna 2024 ja alkuvuonna 2025. Aiemmat lyhennysvapaat eivät parantaneet tilannetta olennaisesti. Yhtiö on tehnyt kesällä 2025 lainojensa uudelleenjärjestelyn, jonka vaikutus näkyy arvion mukaan 1-2 vuoden kuluessa. Kunta on lisäksi perustanut konsernitilin, joka tulee käyttöön elokuussa.

Kunnalla on yhtiöltä avointa saatavaa lyhennyksistä ja koroista 106423,11 euroa. Tertiäärilainoja on yhteensä 338476,10 euroa. Lisäksi yhtiöllä on kunnalta erillinen 100000 euron laina asuntojen korjauksiin. Yhtiö perustelee hakemusta maksuvalmiuden parantamisella ja asuntojen saattamisella vuokrattavaan kuntoon.

Kunnanhallitus päätti myös velvoittaa johtavat viranhaltijat antamaan yhtiölle omistajaohjausta maksuvalmiuden parantamiseksi jatkossa. Omistajaohjaus tarkoittaa sitä, että kunta omistajana ohjaa yhtiön toimintaa.

Milja Halttunen ja Kerttu Ossi poistuivat esteellisinä asian käsittelyn ajaksi. Talous- ja hankepäällikkö Marja-Terttu Koivula oli asiantuntijana. Lyhennysvapaasta päättää valtuusto.

Vanhus- ja vammaisneuvoston toimintaohje kaudella 2025-2029 (§ 189)

Kunnanhallitus hyväksyi vanhus- ja vammaisneuvoston toimintaohjeen vuosille 2025-2029. Neuvosto päivittää ohjeensa aina valtuustokauden vaihtuessa. Edellisen ohjeen kunnanhallitus hyväksyi vuonna 2018.

Neuvosto toivoi, että se voi tosiasiallisesti vaikuttaa kunnassa valmisteilla oleviin asioihin. Sitä toivotaan kuultavan asioista, joilla on vaikutusta ikääntyvien ja vammaisten elämiseen ja asumiseen.

Sote- ja pela-toimitiloihin liittyvän yhtiön perustaminen (§ 190)

Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että kunta perustaa osakeyhtiön, joka vuokraa sote- ja pela-tiloja markkinaehtoisesti. Sote tarkoittaa sosiaali- ja terveyspalveluja ja pela pelastustoimea. Valtuusto päättää perustamisesta ja perustamisasiakirjoista.

Kunnanjohtaja saa oikeuden allekirjoittaa perustamissopimuksen, tehdä asiakirjoihin tekniset muutokset ja päättää muista perustamisen yksityiskohdista.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen järjestäminen siirtyi hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta. Tilat ovat jääneet kunnan omistukseen, ja kunta on vuokrannut niitä Etelä-Savon hyvinvointialueelle eli Eloisalle. Eloisa on irtisanonut vuokrasopimukset päättymään 31.12.2025.

Kuntalain mukaan kunnan on annettava markkinoilla kilpailutilanteessa hoitamansa tehtävä yhtiön hoidettavaksi. Tätä kutsutaan yhtiöittämisvelvollisuudeksi.

Uusi yhtiö olisi kunnan täysin omistama tytäryhtiö. Yhtiö kantaisi itse taloudellisen riskin toiminnastaan. Kunnan ja yhtiön välisissä toimissa pitää ottaa huomioon kilpailuneutraliteetti- ja valtiontukisäännöt.

Alustavan näkemyksen mukaan yhtiöittäminen koskee näitä kohteita: Toimintakeskus Keto (Otto Mannisen tie 88), Hyvinvointikeskus (Sairaalantie 13) ja Paloasema/ensihoito (Satamatie 22). Ryhmäkoti Männikköä (Otto Mannisen tie 92) ei ole järkevä siirtää yhtiöön, koska siinä on ARA-rahoitusta.

Se rajoittaa vuokraa, kohteen luovutusta ja tuloutusmahdollisuuksia. Hammashoidon tilat ovat kunnantalolla, ja kunnantalon omistava yhtiö neuvottelee vuokrasopimuksesta erikseen.

Kiinteistöt voidaan siirtää yhtiöön kahdella tavalla. Apporttiluovutuksessa kunta merkitsee yhtiön osakkeet ja sijoittaa kiinteistöt yhtiöön. Siinä yhtiöllä on varainsiirtoverovapaus.

Liiketoimintakaupassa yhtiö ostaa kiinteistöt joko kunnan lainalla tai muulla rahoituksella, ja yhtiön pitää maksaa varainsiirtovero. Kummassakin tavassa kunnalle voi syntyä luovutusvoittoa tai -tappiota, kun käypä arvo ja kirjanpitoarvo eroavat.

Kunnanhallitus nimesi yksimielisesti perustettavan yhtiön hallituksen jäseniksi Mikko Hokkasen, Mikko Korhosen ja Susanna Pirttiahon. Puheenjohtajaksi valittiin Mikko Hokkanen. Milja Halttunen poistui kokouksesta pykälän käsittelyn aikana klo 16.51.

Tervaniementien kevyen liikenteen väylän rakentaminen, määrärahan siirto (§ 191)

Kunnanhallitus päätti teknisen lautakunnan esityksen mukaisesti siirtää 70000 euroa investointien sisällä. Rahat siirretään vesi- ja viemärilaitoksen linjaverkostojen saneerauksesta Tervaniementien kevyen liikenteen väylän hankkeeseen. Päätös on lopullinen.

Siirto tarvitaan, koska hankkeeseen oli varattu 150000 euroa kadunrakennustöihin ja 30000 euroa katuvalaistukseen. Urakan edullisin tarjous oli 229910 euroa ilman arvonlisäveroa. Tekninen lautakunta valitsi urakoitsijaksi Terranor Oy:n ja päätti ottaa käyttöön katuvalaistuksen rakentamisen option. Tarjouksia tuli neljä hyväksyttävää.

Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus (§ 193)

Pykälässä lueteltiin viranhaltijoiden päätöksiä ajalta 12.6.-14.8.2025. Näitä olivat muun muassa Onnikka-monipalveluliikenteen hankintapäätös, työterveyspalvelujen kilpailutuksen konsulttipalvelujen hankinta ja Ruokomäen kyläseura ry:n LVI-hankkeen välirahoituslainan myöntäminen.

Kunnanjohtaja myönsi viisi vauvabonusta ja päätti Kapa-51 salibandyn naisten edustusjoukkueen sponsoroinnista. Talous- ja hankepäällikkö antoi kuntatodistuksia.

Ilmoitusasiat (§ 194)

Kunnalle oli saapunut lausuntopyyntöjä. Ne koskivat hallituksen esitystä hyvinvointialue- ja maakuntajakolain muuttamisesta sekä 75 miljoonan euron vähennyksen kohdistamista kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen. Lisäksi pyydettiin lausuntoa luonnoksesta valtioneuvoston maaseutupoliittiseksi selonteoksi.

Muut asiat (§ 195)

Kunnanhallitus kävi evästyskeskustelun kuntaan saapuneesta kulttuuri- ja markkinointiyhteistyöesityksestä. Evästyskeskustelu tarkoittaa, että hallitus antaa viranhaltijoille ohjeita jatkovalmisteluun. Pöytäkirjaan ei ole kirjattu tarkempia päätöksiä.

OSALLISTUJAT

Läsnä:

  • Susanna Pirttiaho (puheenjohtaja)
  • Mikko Hokkanen (1. varapuheenjohtaja)
  • Milja Halttunen (poistui § 190 aikana klo 16.51)
  • Tuomo Janhunen
  • Kaija Koskinen
  • Kerttu Ossi

Muut läsnäolijat:

  • Antti-Pekka Hokkanen (hallintojohtaja, sihteeri)
  • Maisa Juntunen (valtuuston II varapuheenjohtaja)
  • Kimmo Kainulainen (kunnanjohtaja, esittelijä)
  • Marja-Terttu Koivula (talous- ja hankepäällikkö, poistui klo 16.40)
  • Mikko Korhonen (tekninen johtaja, poistui klo 16.20)
  • Osmo Polas (sivistys- ja hyvinvointijohtaja, poistui klo 16.20)
  • Tommi Vehmala (valtuuston puheenjohtaja)
  • Tuula Vornanen (valtuuston I varapuheenjohtaja)

Poissa:

  • Tapani Nykänen

Sanasto

toimintakate
Luku, joka saadaan, kun kunnan toiminnan tuotoista, kuten asiakasmaksuista ja myyntituloista, vähennetään toiminnan kulut, kuten palkat ja palvelujen ostot. Verotulot ja valtionosuudet eivät sisälly toimintakatteeseen. Siksi kuntien toimintakate on yleensä miinuksella: suurin osa palveluista maksetaan verotuloilla ja valtionosuuksilla, jotka lisätään laskelmassa vasta toimintakatteen jälkeen.
vuosikate
Kertoo, paljonko kunnan tuloista jää jäljelle, kun juoksevat menot on maksettu. Tämä raha voidaan käyttää investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhentämiseen. Vuosikate lasketaan lisäämällä toimintakatteeseen verotulot ja valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja vähentämällä rahoituskulut. Jos vuosikate on vähintään poistojen suuruinen, kunnan tulojen katsotaan riittävän. Silloin kunnan ei tarvitse ottaa velkaa pitääkseen rakennuksensa ja laitteensa kunnossa. Jos vuosikate on miinuksella, tulot eivät riitä edes juokseviin menoihin.
valtionosuus
Valtionosuus on rahaa, jota valtio maksaa kunnille lain perusteella peruspalvelujen järjestämiseen. Näitä palveluja ovat esimerkiksi opetus, kirjastot, liikunta- ja nuorisotoimi sekä kulttuuripalvelut. Tarkoitus on, että kunnat pystyvät tarjoamaan palvelut kaikkialla maassa. Summa lasketaan kaavalla, joka perustuu esimerkiksi asukasmäärään, ikärakenteeseen ja olosuhteisiin, kuten harvaan asutukseen. Summa ei riipu siitä, miten kunta palvelunsa järjestää. Valtionosuuksia ei ole sidottu tiettyyn käyttöön, vaan kunta päättää itse, mihin rahan käyttää.
talousarvio
Talousarvio on kunnan rahankäytön suunnitelma yhdeksi vuodeksi. Siinä päätetään, paljon rahaa eri toiminnot saavat käyttää (määrärahat) ja paljonko tuloja arvioidaan saatavan. Siinä kerrotaan myös, miten mahdollinen rahoitusvaje katetaan, esimerkiksi lainalla. Talousarvion hyväksyy valtuusto, ja siihen kirjataan myös tavoitteet kunnan toiminnalle ja taloudelle. Kunnan on noudatettava talousarviota, joten rahaa ei voi käyttää vapaasti sen ulkopuolella.
taloussuunnitelma
Taloussuunnitelma on kunnan talouden suunnitelma useammalle vuodelle, vähintään kolmelle. Sen ensimmäinen vuosi on sama kuin talousarviovuosi. Suunnitelman tavoitteet perustuvat kunnan strategiaan. Kunnan talouden on pääsääntöisesti oltava suunnitelmakaudella tasapainossa. Jos kunnan taseeseen on kertynyt alijäämää eikä sitä saada katettua suunnitelmakauden aikana, kunnan on päätettävä konkreettisista toimista, joilla alijäämä katetaan valtuuston päättämässä ajassa.
budjettiraami
Talousarvion valmistelun alussa päätettävä rahakehys. Se kertoo, paljonko kukin toimiala tai lautakunta saa suunnilleen käyttää seuraavana vuonna. Raamin avulla viranhaltijat laativat omat talousarvioehdotuksensa, ja siinä voidaan asettaa myös säästötavoitteita. Kielitoimiston sanakirjan mukaan sama asia on budjettikehys, joka on suositeltavampi nimitys.
passiivinen työmarkkinatuki
Työmarkkinatuki, jota maksetaan työttömälle silloin, kun hän ei ole työllistymistä edistävässä palvelussa, kuten koulutuksessa tai työkokeilussa. Aiemmin kunta maksoi osan pitkään työttömänä olleiden passiivisesta työmarkkinatuesta. Maksu loppui, kun työtön osallistui palveluun. Vuoden 2025 alusta kunta maksaa osan kaikista työttömyysetuuksista, kun työttömyys on kestänyt tietyn ajan, ja kunnan osuus kasvaa, mitä pidempään työttömyys jatkuu. Palveluun osallistuminen ei enää pienennä kunnan osuutta. Siksi kunnalle on taloudellisesti tärkeintä, että työttömät työllistyvät.
kunnallisvero
Kunnallisvero on vero, jonka asukkaat maksavat kotikunnalleen ansiotuloistaan, kuten palkasta ja eläkkeestä. Vero on prosenttiosuus tuloista, ja valtuusto päättää veroprosentista. Vero peritään yleensä palkan tai eläkkeen maksun yhteydessä. Kunnallisvero on kunnan tärkeimpiä tulonlähteitä.
hyvinvointialue
Hyvinvointialue on kunnista erillinen, itsehallinnollinen julkinen toimija. Se vastaa omalla alueellaan sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta. Esimerkiksi terveyskeskukset, vanhuspalvelut, lastensuojelu ja palokunnat kuuluvat hyvinvointialueelle eivätkä kunnalle. Kunta ei siis enää itse päätä näistä palveluista, mutta se voi tehdä yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa.
vauvabonus
Rahasumma, jonka kunta maksaa perheelle, kun perheeseen syntyy lapsi kunnassa asumisen aikana. Tuesta käytetään myös nimeä vauvaraha. Kunta päättää itse, maksaako se tukea, kuinka paljon ja millä ehdoilla. Yleensä ehtona on, että lapsi ja huoltaja asuvat kunnassa. Tuella halutaan tukea perheitä ja houkutella kuntaan uusia asukkaita. Vauvaraha on saajalleen veronalaista tuloa.

Lähteet

Tilaa yhteenvedot sähköpostiisi

Saat yhteenvedon sähköpostiisi aina, kun kunta julkaisee uuden pöytäkirjan valitsemistasi toimielimistä. Halutessasi saat myös esityslistan yhteenvedon jo ennen kokousta, kun kunta julkaisee esityslistan. Uudet pöytäkirjat ja esityslistat tarkistetaan tunnin välein kello 6–22.

Toimielimet
ToimielinPöytäkirjatEsityslistat
Kunnanvaltuusto
Kunnanhallitus
Tekninen lautakunta
Sivistys- ja hyvinvointilautakunta
Tarkastuslautakunta
Keskusvaalilautakunta
Kangasniemen vanhus- ja vammaisneuvosto
Kangasniemen nuorisovaltuusto
Yhteistyöryhmä

Esityslistan yhteenveto lähetetään kerran, kun kunta julkaisee esityslistan ennen kokousta. Siitä näet etukäteen, mitä kokouksessa on tarkoitus päättää. Jos esityslista julkaistaan vasta kokouspäivänä, yhteenveto lähetetään vain aamulla, koska iltapäivällä se ehtisi perille liian myöhään. Pöytäkirjan yhteenveto lähetetään, kun kunta julkaisee pöytäkirjan kokouksen jälkeen.

Lähetämme ensin vahvistuslinkin. Tilausta voi muuttaa tai sen voi perua jokaisen viestin lopussa olevista linkeistä. Tietosuoja