Pöytäkirjojen yhteenvedot – Kangasniemi Epävirallinen palvelu · Manninen Software
← Kaikki yhteenvedot

Pöytäkirjan yhteenveto

Kunnanhallitus 17.8.2026

Kunnanhallitus - Kokous 17.8.2026 Pöytäkirja

Kunnanhallitus johtaa kunnan hallintoa ja taloutta. Se valmistelee valtuustolle menevät asiat ja huolehtii valtuuston päätösten toteuttamisesta.

Tekoälyn tuottama yhteenveto. Tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä pöytäkirjasta. Yksityishenkilöiden nimiä ja kiinteistötunnuksia ei mainita yhteenvedossa, mutta ne löytyvät alkuperäisestä pöytäkirjasta.

Yhteenveto tehty 26.9.2026 (Claude Opus 5.5)

TÄRKEIMMÄT ASIAT

  • Kunta pysyy kannassaan Huuhtimäen tuulivoimahankkeen lähelle haettuja lomarakennusten lupia koskevassa oikeusriidassa. Kunta vastasi korkeimmalle hallinto-oikeudelle, ettei sillä ole uutta sanottavaa, ja asia odottaa nyt oikeuden ratkaisua.
  • Kunnan talous oli alkuvuonna selvästi tappiollinen. Tulos oli kesäkuun lopussa noin miljoona euroa miinuksella, kun puunmyyntituloja tuli vähemmän ja lämmitys maksoi enemmän kuin arvioitiin.
  • Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että kunnan vuokrataloyhtiön ei tarvitse maksaa kunnan lainoja takaisin vuonna 2026. Näin yhtiölle jää enemmän rahaa kassaan, mutta korot se maksaa normaalisti.
  • Kunta arvosteli valtion suunnitelmaa pienentää kunnille maksettavaa rahaa vuodesta 2027 alkaen. Kunnan mukaan jatkuvat leikkaukset vaikeuttavat palvelujen suunnittelua ja lakisääteisten tehtävien hoitamista.
  • Kunnan työntekijöille hyväksyttiin ohjeet tekoälyn käyttöön. Tekoäly saa olla apuväline, mutta se ei voi tehdä päätöksiä.
  • Kolmen työntekijän palkkaa koskevat valitukset palautettiin uudelleen valmisteltaviksi. Kunnanhallitus ei hyväksynyt ehdotusta niiden hylkäämisestä.

PYKÄLÄT

Osavuosikatsaus 30.6.2026 (§ 163)

Kunnanhallitus kävi läpi kunnan talouden ja toiminnan tilanteen 1.1.-30.6.2026. Raportti menee seuraavaksi valtuustolle tiedoksi.

Puolen vuoden kohdalla menojen ja tulojen pitäisi laskennallisesti olla noin 50 prosenttia koko vuoden arviosta. Toimintakulut olivat 9 097 385 euroa eli 51 prosenttia. Toimintatuotot olivat 1 483 692 euroa eli 45 prosenttia, ja ne pienenivät 19,9 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajasta.

Toimintakate oli -7 613 693 euroa ja vuosikate -273 025 euroa. Tilikauden tulos oli -998 652 euroa. Vuosikate jää siis toistaiseksi alle arvion, vaikka koko vuodelle on arvioitu positiivinen vuosikate.

Tuloja pienensi se, että puunmyyntituloja tuli selvästi vähemmän kuin vuotta aiemmin. Osa hankkeiden tuloista tulee vasta myöhemmin. Vesi- ja jätevesilaskutus on mukana huhtikuun loppuun asti.

Kuluja nostivat alkuvuonna maksetut koko vuoden erät, kuten ohjelmien lisenssit ja vakuutukset. Näiden odotetaan tasoittuvan loppuvuonna. Lisäksi lämmityksen energiakulut, koulukuljetukset ja korkokulut ylittivät arvion.

Verotuloja kertyi 6 182 235 euroa eli 46 prosenttia arvioidusta. Valtionosuuksia eli valtiolta kunnalle tulevaa rahaa kertyi arvion mukaisesti 1 234 860 euroa eli 50 prosenttia.

Korkeimman hallinto-oikeuden lausumapyyntö, asia 1324/2025 (§ 164)

Asia liittyy Huuhtimäen alueelle suunniteltuun tuulivoimapuistoon. Valtuusto päätti vuonna 2023 Suur-Savon Sähkö Oy:n esityksestä aloittaa tuulivoimarakentamista ohjaavan yleiskaavan laatimisen. Kunnanhallitus määräsi alueelle helmikuussa 2024 rakennuskiellon viideksi vuodeksi eli vuoteen 2029 asti.

Vuonna 2024 kunta hylkäsi useita lupahakemuksia lomarakennusten rakentamiseksi tuulivoimapuiston lähelle. Kunnan mukaan alue on suunnittelutarvealuetta, ja rakentaminen voisi haitata keskeneräistä tuulivoimakaavaa. Esimerkiksi voimaloiden paikat ja niiden melualueet voivat vielä muuttua.

Itä-Suomen hallinto-oikeus kumosi kunnan päätökset toukokuussa 2025 ja palautti hakemukset uudelleen käsiteltäviksi. Kunnanhallitus päätti toukokuussa 2025 hakea muutosta korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Tuolloin Milja Halttunen esitti, ettei valiteta, mutta esitystä ei kannatettu, ja hän jätti eriävän mielipiteen.

Nyt korkein hallinto-oikeus antoi kunnalle mahdollisuuden vastata asiassa annettuihin lausumiin. Keski-Savon rakennusvalvontalautakunta on lausunut, että kunnan valitukset ovat aiheellisia ja hallinto-oikeuden päätökset pitäisi kumota.

Kunnanhallitus päätti vastata, ettei sillä ole huomautettavaa rakennusvalvontalautakunnan lausuntoon. Kunta yhtyy sen näkemyksiin kokonaan eikä sillä ole uutta sanottavaa. Asia ratkeaa seuraavaksi korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Hallintojohtaja Antti-Pekka Hokkanen oli esteellinen oman etunsa vuoksi. Susanna Pirttiaho, Tommi Vehmala ja Tuomo Janhunen olivat esteellisiä yhteisön kautta. He kaikki poistuivat käsittelyn ajaksi. Puheenjohtajana toimi Mikko Hokkanen ja pöytäkirjaa piti Marja-Terttu Koivula. Asian verkkojulkisuutta on rajoitettu.

Korkeimman hallinto-oikeuden lausumapyyntö, asia 1325/2025 (§ 165)

Asia koskee samaa Huuhtimäen tuulivoimahankkeen lähelle haettujen lomarakennusten lupariitaa kuin edellinen pykälä.

Kunnanhallitus päätti vastata korkeimmalle hallinto-oikeudelle, ettei asiassa annetuissa lausumissa ole esitetty uutta tietoa, joka muuttaisi kunnan kantaa. Kunta pysyy valituksensa vaatimuksissa ja yhtyy Keski-Savon rakennusvalvontalautakunnan lausumaan.

Kunnan mukaan lausumissa on virheellisesti oletettu, että kunnan kanta perustuu pelkästään vireillä olevaan tuulivoimakaavaan. Kunnan mielestä asiaa pitää arvioida kokonaisuutena: alueen suunnittelun tarve, rakentamisen vaikutus yleiskaavaan ja maankäytön järjestäminen.

Esteellisyydet ja puheenjohtajajärjestelyt olivat samat kuin edellisessä pykälässä. Asian verkkojulkisuutta on rajoitettu.

Lyhennysvapaa lainoista, Kangasniemen vuokratalot (§ 166)

Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että Kangasniemen Vuokratalot Oy saa lyhennysvapaan kunnan sille myöntämistä lainoista vuoden 2026 osalta. Yhtiö maksaa korot tavalliseen tapaan.

Yhtiö oli hakenut lyhennysvapaata vuosille 2026-2027. Syyksi se kertoi, että lainan lyhentäminen vaarantaisi sen kassan riittävyyden. Kunnanhallitus esittää lyhennysvapaata vain vuodelle 2026.

Kunta omistaa yhtiön kokonaan. Lainoja on jäljellä 438 476,11 euroa, ja vuosittainen lyhennys on 99 596,11 euroa. Ilman muutoksia lainat olisi maksettu vuoden 2030 aikana.

Yhtiön lainoja järjesteltiin uudelleen jo vuosina 2024-2025, jolloin se sai lisää maksuaikaa ja lisälainaa. Tavoitteena on ollut vakauttaa talous ja mahdollistaa huonokuntoisten asuntojen korjaaminen.

Kunnanhallitus velvoitti myös kunnan johtavat viranhaltijat ohjaamaan yhtiötä niin, että sen maksukyky paranee jatkossa. Asia etenee valtuuston päätettäväksi.

Kerttu Ossi, Kaija Koskinen, Maisa Juntunen ja Tuomo Janhunen olivat esteellisiä yhteisön kautta ja poistuivat käsittelyn ajaksi. Pöytäkirja tarkastettiin tämän pykälän osalta heti kokouksessa.

Muutos maksuohjelmasopimukseen (§ 167)

Kunnanhallitus hyväksyi Ki Oy Teollisuuskartanon pyynnön muuttaa maksuohjelmaansa. Yhtiön maalis-kesäkuun 2026 neljä maksuerää siirretään maksuohjelman loppuun.

Kunta myi yhtiölle kaksi tilaa vuonna 2020. Kauppahinnan maksut viivästyivät, ja vuonna 2023 sovittiin maksuohjelma 50 302,30 euron velasta. Kun ohjelma ei pitänyt, loppuvelasta tehtiin vuonna 2025 uusi suunnitelma, joka päättyy kesäkuussa 2028.

Yhtiö on maksanut eriä maaliskuun 2026 loppuun asti, mutta pyysi muutosta tiukan taloustilanteen vuoksi. Velkaa on jäljellä 13 402,30 euroa, ja lisäksi maksamatta on korkolaskuja 5 886,54 euroa. Velalle lasketaan edelleen viivästyskorkoa, joka laskutetaan neljä kertaa vuodessa.

Kunnan lausunto valtionosuuksien muuttamisesta (§ 168)

Valtiovarainministeriö pyysi lausuntoa lakiluonnoksesta, jolla pienennetään kunnille maksettavia valtionosuuksia. Vuonna 2027 valtionosuuksien vuotuista korotusta rajoitettaisiin 2,8 prosenttiyksiköllä osana valtion säästöjä.

Tämä vähentäisi kuntien valtionosuuksia koko maassa 93 miljoonaa euroa vuodesta 2027 alkaen. Vähennys olisi kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. Lisäksi jo aiemmin päätettyä 75 miljoonan euron pysyvää leikkausta jatkettaisiin samalla tavalla kuin vuonna 2026.

Kunnanhallitus hyväksyi kunnan lausunnon. Kunnan mukaan jatkuvat leikkaukset heikentävät kuntien mahdollisuuksia hoitaa lakisääteisiä tehtäviään ja edistää asukkaiden hyvinvointia.

Kunta katsoo, että toistuvat muutokset tekevät kuntien taloudesta vaikeasti ennustettavaa. Kuntien kuluja nostavat muun muassa palkankorotukset, investoinnit ja työllisyyspalvelujen kustannukset. Kun korotuksia rajoitetaan, kuntien kulujen nousua ei korvata kokonaan.

Kirjastonhoitajan oikaisuvaatimus tasolisän myöntämisestä (§ 169)

Kirjastonhoitaja vaati hallintojohtajan tasolisäpäätöksen uudelleen käsittelyä. Hänen mukaansa työnkuvan muutosta ei ollut arvioitu kokonaisuutena.

Kirjastonhoitajalle oli myönnetty 125 euron kuukausittainen tasolisä, kun kunnan elokuvatoiminnan vastuu siirtyi hänelle kulttuurisihteerin jäätyä eläkkeelle. Kunnassa maksettavat tasolisät ovat 50-206 euroa kuukaudessa.

Ehdotus oli hylätä oikaisuvaatimus. Kunnanhallitus päätti kuitenkin yksimielisesti palauttaa asian valmisteluun, joten asia tulee myöhemmin uudelleen käsiteltäväksi. Asian verkkojulkisuutta on rajoitettu.

Kirjastovirkailijan oikaisuvaatimus tasolisän myöntämisestä (§ 170)

Kirjastovirkailija vaati tasolisäpäätöksen uudelleen käsittelyä samoin perustein kuin edellisessä pykälässä. Hänelle oli myönnetty 75 euron kuukausittainen tasolisä elokuvatoimintaan liittyvistä tehtävistä.

Ehdotus oli hylätä oikaisuvaatimus. Kunnanhallitus päätti yksimielisesti palauttaa asian valmisteluun. Asian verkkojulkisuutta on rajoitettu.

Oikaisuvaatimus tasopalkan tarkistamisesta, koulunkäynninohjaaja (§ 171)

Hallintojohtaja oli tarkistanut koulunkäynninohjaajan palkan ja sijoittanut tehtävän vaativuustasolle B. Työntekijä vaati tasoa C. Perusteluina olivat aamuvalvonta, rästikokeiden valvonta, läksykerho ja hänen erityisohjaajan koulutuksensa.

Ehdotus oli hylätä oikaisuvaatimus, koska tason C katsottiin edellyttävän esimerkiksi koko aamu- tai iltapäivätoiminnan vastuuta. Kunnanhallitus päätti kuitenkin yksimielisesti palauttaa asian valmisteluun. Asian verkkojulkisuutta on rajoitettu.

Tekoälyn eettiset ohjeet (§ 172)

Kunnanhallitus hyväksyi kunnan henkilöstölle ohjeet tekoälyn käyttöön. Ohjeet koskevat kaikkea tekoälytyökalujen käyttöä kunnan työtehtävissä.

Ohjeilla halutaan varmistaa, että tekoälyä käytettäessä suojataan henkilötiedot ja salassa pidettävät tiedot. Tavoitteena on myös, että päätöksenteko on avointa ja kaikkia kohdellaan tasapuolisesti.

Ohjeiden mukaan tekoäly ei voi tehdä päätöksiä, eikä sitä saa käyttää päätöksen ainoana tietolähteenä.

Viranhaltijoiden päätökset (§ 173)

Viranhaltijat olivat tehneet 11.6.-13.8.2026 muun muassa seuraavia päätöksiä:

  • hankinta Karhuvuoren luonto- ja hyvinvointimatkailualueen kehittämistyöpajoista
  • täyttöluvat yhdistelmätyöntekijän, määräaikaisen erityisopettajan ja erityisopettajan sijaisen tehtäviin
  • kyläavustus Hokan seudun kyläyhdistys ry:lle
  • rahoitushakemus Kangasniemen matkailu- ja palveluyritysryhmä -hankkeelle
  • kunnan yhteistyö Elomessuilla 2026
  • lupa käyttää kunnantalon lipputankoja Autiotalojen messujen liputukseen
  • osallistuminen Elämänviisaus työelämässä -hankkeeseen
  • edustajien nimeäminen Viitoskäytävän ohjausryhmään ja Etelä-Savon luonnon monimuotoisuuden yhteistyöryhmään
  • lyhytaikaisen lainan ottaminen kuntatodistuksilla kahdesti
  • maksu Kangasniemen Kiinteistökehitys Oy:n puolesta

Ilmoitusasiat (§ 174)

Kunnalle oli tullut useita lausuntopyyntöjä. Ne koskivat muun muassa alueidenkäyttöä koskevaa asetusta, Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksen tehtäviä, väylälakeja, rakentamislakia, ilmastotoimien sosiaalista tukea sekä Väyläviraston ohjelmaa vuosille 2026-2034.

Lisäksi kunnalle oli tullut valtiovarainministeriön päätös vuotta 2028 koskevien kuntaliitosesitysten toimittamisesta, Meita Oy:n ilmoitus lunastusoikeudesta sekä pienten kuntien verkoston kannanotto Kuntaliitolle.

OSALLISTUJAT

Läsnä:

  • Susanna Pirttiaho (puheenjohtaja, poissa § 164-165 käsittelyn ajan)
  • Mikko Hokkanen (1. varapuheenjohtaja, puheenjohtaja § 164-165)
  • Henna Albrecht (varajäsen)
  • Tuomo Janhunen (poissa § 164-166 käsittelyn ajan)
  • Kaija Koskinen (poissa § 166 käsittelyn ajan)
  • Tapani Nykänen
  • Kerttu Ossi (poissa § 166 käsittelyn ajan)

Muut läsnäolijat:

  • Antti-Pekka Hokkanen (hallintojohtaja, sihteeri, poissa § 164-165 käsittelyn ajan)
  • Maisa Juntunen (valtuuston II varapuheenjohtaja, poissa § 166 käsittelyn ajan)
  • Kimmo Kainulainen (kunnanjohtaja, esittelijä)
  • Marja-Terttu Koivula (talous- ja hankepäällikkö, sihteeri § 164-165, poistui klo 17.03)
  • Ville Partio (tekninen johtaja, poistui klo 16.52)
  • Osmo Polas (sivistys- ja hyvinvointijohtaja, poistui klo 15.56)
  • Tommi Vehmala (valtuuston puheenjohtaja, poissa § 164-165 käsittelyn ajan)
  • Tuula Vornanen (valtuuston I varapuheenjohtaja)

Poissa:

  • Milja Halttunen

Sanasto

esteellisyys
Esteellisyys eli jäävi tarkoittaa, ettei henkilö saa osallistua asian käsittelyyn, koska hänen puolueettomuutensa voi vaarantua. Syynä voi olla esimerkiksi se, että asia koskee häntä itseään, hänen sukulaistaan tai yritystä, johon hän liittyy. Sääntö koskee sekä luottamushenkilöitä että kunnan viranhaltijoita. Esteellinen henkilö poistuu yleensä kokouksesta asian käsittelyn ajaksi, ja tämä merkitään pöytäkirjaan. Henkilön on itse ilmoitettava esteellisyydestään, mutta kuka tahansa voi ottaa asian esille.
intressijäävi
Intressijäävi on yksi esteellisyyden eli jäävin muoto. Henkilö on esteellinen, jos päätöksestä voi seurata erityistä hyötyä tai haittaa hänelle itselleen tai hänen lähiomaiselleen. Esteellinen henkilö ei saa osallistua asian valmisteluun, käsittelyyn eikä päätöksentekoon. Lautakunnan tai hallituksen kokouksesta hän yleensä poistuu asian käsittelyn ajaksi. Valtuuston kokous on julkinen, joten valtuutetulle riittää, että hän siirtyy omalta paikaltaan yleisölle varattuun tilaan. Jos esteellinen henkilö osallistuu käsittelyyn, päätös voi olla virheellinen, ja sen voi riitauttaa valittamalla.
eriävä mielipide
Eriävä mielipide on kanta, jonka esimerkiksi lautakunnan tai valtuuston jäsen tai asian esittelijä voi merkityttää pöytäkirjaan, jos hän on eri mieltä tehdystä päätöksestä. Päätös pysyy voimassa, mutta pöytäkirjasta näkyy, kuka ei sitä kannattanut. Kun henkilö ilmoittaa eriävän mielipiteen, hän ei ole oikeudellisesti vastuussa päätöksestä.
toimintakate
Luku, joka saadaan, kun kunnan toiminnan tuotoista, kuten asiakasmaksuista ja myyntituloista, vähennetään toiminnan kulut, kuten palkat ja palvelujen ostot. Verotulot ja valtionosuudet eivät sisälly toimintakatteeseen. Siksi kuntien toimintakate on yleensä miinuksella: suurin osa palveluista maksetaan verotuloilla ja valtionosuuksilla, jotka lisätään laskelmassa vasta toimintakatteen jälkeen.
vuosikate
Kertoo, paljonko kunnan tuloista jää jäljelle, kun juoksevat menot on maksettu. Tämä raha voidaan käyttää investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhentämiseen. Vuosikate lasketaan lisäämällä toimintakatteeseen verotulot ja valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja vähentämällä rahoituskulut. Jos vuosikate on vähintään poistojen suuruinen, kunnan tulojen katsotaan riittävän. Silloin kunnan ei tarvitse ottaa velkaa pitääkseen rakennuksensa ja laitteensa kunnossa. Jos vuosikate on miinuksella, tulot eivät riitä edes juokseviin menoihin.
valtionosuus
Valtionosuus on rahaa, jota valtio maksaa kunnille lain perusteella peruspalvelujen järjestämiseen. Näitä palveluja ovat esimerkiksi opetus, kirjastot, liikunta- ja nuorisotoimi sekä kulttuuripalvelut. Tarkoitus on, että kunnat pystyvät tarjoamaan palvelut kaikkialla maassa. Summa lasketaan kaavalla, joka perustuu esimerkiksi asukasmäärään, ikärakenteeseen ja olosuhteisiin, kuten harvaan asutukseen. Summa ei riipu siitä, miten kunta palvelunsa järjestää. Valtionosuuksia ei ole sidottu tiettyyn käyttöön, vaan kunta päättää itse, mihin rahan käyttää.
indeksikorotus
Indeksikorotus tarkoittaa, että rahasummaa, esimerkiksi valtion kunnille maksamia valtionosuuksia, korotetaan säännöllisesti kustannusten nousun mukaan. Korotuksen suuruus lasketaan indeksistä. Indeksi on luku, joka kertoo, kuinka paljon hinnat tai kustannukset ovat muuttuneet vertailuajankohdasta. Valtio voi päättää pienentää korotusta eli tehdä niin sanotun indeksileikkauksen. Silloin raha ei kasva yhtä paljon kuin kustannukset nousevat.
täyttölupa
Kunnan sisäinen lupa täyttää avoin tai uusi työpaikka. Ennen kuin työpaikka laitetaan hakuun, esihenkilö hakee täyttölupaa. Luvan myöntää kunnan hallintosäännössä määrätty toimielin tai viranhaltija. Jos lupaa ei myönnetä, tehtävää ei laiteta hakuun.

Lähteet

Tilaa yhteenvedot sähköpostiisi

Saat yhteenvedon sähköpostiisi aina, kun kunta julkaisee uuden pöytäkirjan valitsemistasi toimielimistä. Halutessasi saat myös esityslistan yhteenvedon jo ennen kokousta, kun kunta julkaisee esityslistan. Uudet pöytäkirjat ja esityslistat tarkistetaan tunnin välein kello 6–22.

Toimielimet
ToimielinPöytäkirjatEsityslistat
Kunnanvaltuusto
Kunnanhallitus
Tekninen lautakunta
Sivistys- ja hyvinvointilautakunta
Tarkastuslautakunta
Keskusvaalilautakunta
Kangasniemen vanhus- ja vammaisneuvosto
Kangasniemen nuorisovaltuusto
Yhteistyöryhmä

Esityslistan yhteenveto lähetetään kerran, kun kunta julkaisee esityslistan ennen kokousta. Siitä näet etukäteen, mitä kokouksessa on tarkoitus päättää. Jos esityslista julkaistaan vasta kokouspäivänä, yhteenveto lähetetään vain aamulla, koska iltapäivällä se ehtisi perille liian myöhään. Pöytäkirjan yhteenveto lähetetään, kun kunta julkaisee pöytäkirjan kokouksen jälkeen.

Lähetämme ensin vahvistuslinkin. Tilausta voi muuttaa tai sen voi perua jokaisen viestin lopussa olevista linkeistä. Tietosuoja